Linjastoluonnokset julki – kommentointiaikaa 5.9. asti
Pitkän päivitystauon jälkeen on ilo kertoa, että kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelmassa on päästy alustavien linjastoluonnosten esittelyvaiheeseen. Pyrimme keräämään näkemyksiänne siitä, mikä linjastoluonnosten ratkaisuissa mielestänne toimii ja mikä taasen ei. Tarkoituksena on palautteen perusteella jalostaa mahdollisimman hyvin seudun joukkoliikennetarpeita palveleva linjastokokonaisuus.
Linjastoluonnoksiin voi tutustua alla olevien linkkien kautta. HSL.fi-sivustolle on koottu aluekohtaisia kuvauksia linjoista sekä muutoksista. Remix-palvelussa pääsee tutustumaan linjastoihin vapaammin.
Linkit linjastoluonnoksiin:
Linjastoluonnos A HSL:n nettisivuilla sekä Remix-karttapalvelussa
Linjastoluonnos B HSL:n nettisivuilla sekä Remix-karttapalvelussa
Kommentointiaikaa on varattu sunnuntaihin 5.9. asti. Palautetta voi antaa täällä linjastosuunnitelman blogissa tai nettisivujemme kautta. Kaikki palaute otetaan vastaan, ja esille nouseviin kysymyksiin pyritään vastaamaan.
Aluekohtaisia ratkaisuja esittelevät blogitekstit löytyvät alta:
- Pasilan, Munkkiniemen, Pikku Huopalahden, Arabianrannan ja Käpylän ratkaisuihin voi tutustua täällä
- Jätkäsaaren, Hernesaaren, Laajasalon ja Kalasataman ratkaisuihin voi tutustua täällä
- Etelä-Helsingin, Katajanokan ja Kruununhaan ratkaisuihin voi tutustua täällä
- Kaupunkiratikkalinjaston pohjana toimivaan pikaratikkaverkkoon voi tutustua tämän avulla (pdf Google Drivesta)
* * *
Linjastosuunnitelman tähtäin osuu suunnilleen vuoteen 2035. Linjastoluonnokset on muodostettu tilanteeseen, jossa kaikki alla mainitut pikaratikkahankkeet ovat toteutuneet:
- Pikaratikka 550 (2024)
- Kruunusillat (2027)
- Vihdintien pikaraitiotie (2028)
- Pikaratikka 570 (2028)
- Viikin-Malmin pikaraitiotie (2031)
- Tiederatikka
- Tuusulanbulevardin pikaraitiotie (2032)
 |
| Linjastoluonnosten pohjana toimiva pikaraitioliikenteen linjasto. |
Mielestäni vaihtoehto B oli ehdottomasti parempi.
VastaaPoistaHei ja kiitos kannanotosta!
PoistaOnko jotain tiettyä ratkaisua, mikä mielestäsi toimii B:ssä paremmin kuin A:ssa? Minkä alueen tai millaisten matkojen kannalta B toimii paremmin?
Lopullinen tavoitelinjasto tulee hyvin todennäköisesti sisältämään ratkaisuja A:sta ja B:stä, jolloin kannatettavien ratkaisujen tarkentaminen auttaa meitä suunnittelijoita paremmin kartalle, mikä on ratikkaliikenteen käyttäjien mielestä toimivin ratkaisu.
Minusta A vaitoehto on parempi linja 5 kierros Kruunhaan kautta ei ole tarpeen ja myöskään linja 6 kääntämnen kaivopuistoon ja kruunuhaan kautta ei ole järkevä.
VastaaPoistaHeti aluksi ennen kuin lähden tarkemmin tutkimaan linjastovaihtoehtoja; Tiederatikka saisi kulkea Meilahteen 7:n sijasta. Ja Pohjois-Pasila raitiotie olisi hyvä huomioida linjastossa jotenkin.
VastaaPoistaEnsi kommenttina sama eli miksi Pohjois-Pasilan Postipuiston kasvavan alueen ratikka on jätetty kokonaan suunnitelmista pois?
Poista1. Tiederatikasta Meilahteen – linjastosuunnitelmassa esitetty versio Tiederatikasta on suhteellisen tynkä verrattuna linjan vanhempiin suunnitelmiin. Linjan jatkaminen Meilahden suuntaan odottaa lisäsuunnittelua Pasilan maanalaisista pikaratikkayhteyksistä. Tiederatikka ei valitettavasti mahdu linjan 7 päätepysäkiksi toteutettavaan Rosina Heikelin puiston silmukkaan, sillä sen vaunut ovat siihen liian pitkiä.
Poista2. Pohjois-Pasilan ratikka on jätetty päälinjastosuunnitelman ulkopuolelle, sillä suunnitelmat sen osalta ovat niin kesken ja toteutusaikataulustakaan ei ole kuin arvauksia. Yhteyttä tullaan kuitenkin käsittelemään "kevyemmin" suunnitelmassa.
Vaihtoehdolla A en pääsisi ajoissa töihin aamuisin. Kuljen Katajanokalta Laaksoon nykyisellä linjalla 4 joka ollut äärettömän kätevä ja aikaiset aamulähdöt minulle juuri sopivia.
VastaaPoistaMolemmat vaihtoehdot näyttävät pienen tarkastelun jälkeen hyviltä.
VastaaPoistaVaihtoehdossa A linjan 6 eteläpään kiertely on outo, kannattaisiko linja ajaa suoraan Aleksanterinkadun päähän ja Mannerheinitielle, asemalle pääsee Hämeentien suunnasta kuitenkin suoremaan myös Malmin suunnan ratikoilla. Ykkösen reitti muodostaa hyvännäköiset poikittaiset yhteydet Töölö-Katajanokka ja Töölö-Käpylä -akseleille.
Vaihtehto B:ssä miellyttää Töölön linjojen 4 ja 5 muodostama X ja suora yhteys Kampin ja Pasilan välillä. Ykkönen tuo kivan poikittaisen yhteyden Katajanokka-Kamppi-Etu-Töölö -akselille ja Snellmaninkadun kierto sopii linjalle luonnollisemmin. Mäkelänkadulla kulkee kuitenkin kaksi täysin samansuuntaista yhteyttä ja Käpylä-Pasila-Taka-Töölö -yhteys puuttuu. Olisiko ykkösen päättäminen pohjoispäässä Pasilaan ja 5 pohjoispään jatkaminen Käpylään harkitsemisen arvoinen ratkaisu?
Minusta B on hyvä, Kannelmäen linjalla varustettuna! Ilmalan osuudet vois ehkä jättää pois?! Pasila on parempi.
VastaaPoista- A:n ratkaisu, että 7 Kalasatamasta ei tule suoraan oikeasti keskustaan vaan "vain" Krunikkaan, ei miellytä.
VastaaPoista- Katajanokalla A:ssa linjat kulkevat pitkään samaa reittiä, onko se nyt sitten hyvä vai huono. B:ssä terminaalilta lähtevä 1 tekee vähän hassun mutkan, mutta sehän kyllä vie nopeasti HY:n metroasemalle, jos sen pohjoinen sisäänkäynti toteutuu; ja sitten rautatieaseman eteen ja vielä Kamppiinkin kätevästi.
- B:ssä pääsee Munkasta Stokkalle ilman vaihtoa, ja linja päättyy Kirurgille ihan kuin vanhaan hyvään aikaan :-)
Ei vain viimeksi mainitusta syystä, mutta jos näiden välillä olisi valittava, niin B.
Molemmissa muuten pääsee hyvin Krunasta asemalle. Kaukaa nähden voi sanoa, että se ei ole pitkä matka, mutta se on tukkoista käveltävää.
Katajanokkalaisena B-vaihtoehdon linjan 1 reitti olisi erittäin positiivinen muutos! Skattalla palvelut ovat verrattain vähäiset, ja usein esimerkiksi paketteja hakemaan, Alkoon tai ravintolaan pitää lähteä Krunikkaan. Tällä yhteydellä matka olisi etenkin talvisin huomattavasti miellyttävämpi. Lisäksi metroon vaihdosta tulisi vaivattomampaa mikäli yliopiston metroaseman pohjoinen sisäänkäynti joskus rakennetaan.
VastaaPoistaMuutos korjaisi myös nykyisen seiskan ärsyttävän lenkauksen krunikan kautta, joka käytännössä tekee seiskalla matkustamisesta kantakaupungin länsipuolelta itäpuolelle järjetöntä, mutta säilyttäisi kuitenkin Krunikkalaisten yhteydet steissille.
Minusta myös Aleksanterinkadun linjojen vähentäminen olisi positiivinen muutos, kävelypainotteisella Aleksilla tulee nykytilanteessa toisinaan hieman klaustrofobinen olo kävelijöiden, pyöräilijöiden ja ratikoiden välissä.
Pidän myös linjan 6 reitistä Sörnäisistä Krunikan kautta Kaivopuistoon. Tämä helpottaisi pohjois-etelä-suuntaisia matkoja, lisäisi poikittaisliikenteen tarjontaa, sekä poistaisi nykyisen kakkosen kummallisen kiertelyn. Etelä-Helsingistä olisi tässä vaihtoehdossa kattavat ja nopeat yhteydet käytännössä joka puolelle kaupunkia.
Tarkastelen linjastoluonnoksia Länsi-Pasilasta katsoen. Pidän vaihtoehtoa B parempana. Keskeisin syy on linjan 5 reitti Pasila–Töölö–Kamppi–Etelä-Helsinki, joka on mielestäni tarpeellinen yhteys. Myös Pasilaan saapuminen lännen kautta ohjaa linjan Pasilansillan kautta, jolloin se myös käyttää Pasilan aseman joukkoliikenneterminaalia eikä jää jonnekin sivukadulle kuten vaihtoehdossa A. Lisäksi vaihtoehdossa B linja 5 liikennöinti on tiheämpää (8 min vuoroväli tiheimmillään), joten se vastaa paremmin aikatauluttomaan liikkumiseen.
VastaaPoistaKehittäisin vaihtoehtoa B seuraavalla tavalla:
1. Jatkaisin linjaa 2 Länsi-Pasilan renkaan sijasta Ilmalaan linja 9 päätepysäkille, jolloin välille Ilmala-Pasila syntyisi tiheä vuorovälinen (laskennallisesti 5 min) yhteys kahden aseman välillä, mikä mahdollistaisi aina sujuvan ja odotuksettoman vaihdon junan kanssa. Lisäksi Tripla on kuitenkin keskeinen määränpää esimerkiksi palveluiden ja kauppojen suhteen, jolloin nykyisestä Länsi-Pasilasta, kasvavasta Keski-Pasilasta ja Ilmalasta pääsisi aina aikatauluttomasti vaikka kauppaan ja takaisin kauppakassien kanssa kotiin.
Tämä myös liittyy osittain Postipuiston raitiotiehen, joka kummallisesti puuttuu koko suunnitelmasta. Oletettavastihan linja 9 sinne jatketaan ja Ilmalan haara saattaisi jäädä ilman linja 2 jatkoa kokonaan ilman linjaa?
2. Edeltävän ehdotuksen pohjalta Länsi-Pasilan rengas jäi vapaaksi, joten jatkaisin pikaratikkalinjan 15 Länsi-Pasilaan Maistraatintorille – ehkä toki vain väliaikaisesti mikäli Tiederatikka toteutuu. Keskeisin syy on aiemmin mainitsemani Pasilan sillan joukkoliikenneterminaalilla pysähtyminen mikä olisi jo mielestäni pikaratikalle jo laatukysymyskin. Ja toki se, että Länsi-Pasilasta on jo aika pitkä matka Itä-Pasilan puolelle Triplan/aseman läpi.
Voi kunpa ratikka 550 kulkisi joskus Itäväylää pitkin Sipoon suuntaan asti. Itäväylä on kovin ruuhkainen jo nyt ja tilanne vain pahenee, kun Sipoon suunnalle rakennetaan lisää. Miten ihmeessä kaikki se liikenne saadaan mahtumaan kapealle Itäväylälle..?
VastaaPoistaVaihtoehto B on huomattavasti parempi kun mietitään ainakin Länsi-Helsingin ja kantakaupungin välisiä yhteyksiä. 10 veisi Katajanokalle ja 4 Punavuoreen, mikä on hyvä; näillä alueilla käy paljon Munkkiniemessä, Pikku-Huopalahdessa, Ruskeasuolla ja Meilahdessa asuvia ihmisiä.
VastaaPoistaVaihtoehdossa A esim. Katajanokka jäisi kokonaan ilman yhteyttä Länsi-Helsingistä ja molemmat Katajanokalle kulkevat linjat (1 ja 5) olisivat turhan päällekkäiset. Kulku Eiraan ei ole niin keskeinen (esim. työmatkaliikenteen kannalta).
Muutenkin kokonaisuudessaan B näyttää monipuolisemmalta ja paremmin palvelevalta vaihtoehdolta.
Hei HSL, Mikä on Postipuiston ratikan aikataulu? Missä vaiheessa suunnitelmat valmistuu ja mikä on arvaus toteutumiseen valmistumisesta?
VastaaPoista2024 menneessä Postipuistoon tulee asumaan 5000 asukkaita, niin ratikka on välttämätön liikennemuoto, erityisesti kun se on lähellä tulevan linja 9 päätypysäkkiä.
Pystyttekö te vahvistamaan, että Postipuiston ratikka on tulossa?
Vaihtoehto A oli parempi, koska palvelee Punavuoren aluetta. Voisiko Vihdintien pikaratikka jatkaa pidemmälle Konalaan? Palvelisi paremmin myös Uusmäki/Lintuvaara-aluetta, joille rakennetaan valtavan paljon. Lisäksi käsittääkseni myös Konalan aluetta on tarkoitus kehittää lähivuosina?
VastaaPoistaPikaratikat voisi unohtaa kantakaupungin alueella. Saavutettavuus eli tiheät pysäkkivälit palvelisivat kaupunkilaisia paljon paremmin kuin se, että kymmenien kilometrien takaa pisteestä A päästään mahdollisimman nopeasti pisteeseen Ö. Itse käytän linjaa 1 työmatkaan ja ihmettelen, miksi sillä pitäisi tulevaisuudessa päästä Pasilaan. Käpylästä pääsee nytkin kätevästi Pasilaan vaihtamalla 7 ratikkaan Mäkelänrinteen pysäkillä. Tiheät pysäkkivälit auttavat myös kantakaupungin alueella asuvia vanhuksia liikkumaan sujuvasti.
VastaaPoistaMiksi ihmeessä osa linjoista kiemurtelee vuoroin länteen, vuoroin itään? Näin on linjoilla 1,5,3 ja 7. Henkilö, joka kulkee linjan alkupäästä loppupäähän, kuluttaa aikaa kaartelemalla ympäri kaupunkia. Toisaalta halutaan poistaa pysäkkejä matka-ajan lyhentämiseksi. Outoa, luulisi nimenomaan ratikkalinjaston palvelevan parhaiten pysähtymällä tiheään mutta kulkemalla suoraa reittiä. Ainahan on myös vaihtomahdollisuuksia.
VastaaPoistaJa se Vallilanlaakso, onko se nyt sitten pakko leikata kahtia ja laittaa sinne vielä kolme linjaa. Tämä tarkoittaa 10min vuorovälillä molenpiin suuntiin, että puiston halki kulkee ratikka minuutin välein. Ja yksi niistä on vielä pikaraitiovaunu. Luulisi, että ratikoiden kannattaa kulkea siellä, missä on asuintaloja ja matkustajia. Vallilalalaiset tarvitsevat yhteyden niin terveysasemalleen Kalasatamassa kuin Triplaan, jossa on posti. Vallilassa on valmiit raiteet ja pysäkkejä ratikoille. Puiston turvallisuus heikentyy merkittävästi kun puiston halki kulkiessa pitää varoa raitiovaunua. Tästä saattaa tulla vielä iso ongelma.
Jos Vihdintien tarpeeton pikaratikka toteutetaan se tulee tehdä siten, että se suunnataan Vihdintieltä Etelä Haagan ja Pikku Huopalahden kohdalta Manskulle, eikä Huopalahden tielle Munkkivuoren ostarin ohi Munkkiniemen suuntaan . Turha väittää, etteikö tämä olisi mahdollista, kyllä se on . Munkkivuori ja Talinranta ovat iso alue, ostarin lähistöllä osuu vain murto-osa aslueen asukkaista ja se hoidetaan parhaiten nykyisen kaltaisilla suorilla bussilinjoilla . Kaiken keskustan suuntautuvan joukkoliikenteen keskittäminen Ostarin tai Munkkiniemen pysäkille on erittäin huono ajatus . Raidelinja, jonka kapasiteetti ei edes riitä alueen liikennöintiin ja ympärillä pyörisi samaan aikaan Ulvilantietä ja Talinrantaa ja mahdollisesti Munkkiniemeen ulottuva syöttöbussilinja on erittäin huono ajatus, lisää vaihtoja , eikä niitä vaihtoja saada sujuvaksi, . Bussin 52 reittiä muutettiin jo ja jos Vihdintien pikaratikka toteutuu, niin ratikan sammuessa reitilleen Munkkivuori jää täydelliseen joukkoliikenne plokkiin . On se kumma, kun saatiin nämä uudet runkolinjat 20 ja 30 ja lisäksi bussi 25, niin taas halutaan sotkea koko pakka ja heikentää alueen joukkoliikennettä ja tottahan toki taas vuosikausia jatkuvat ratikkalinjan rakennustyöt /vrt. Jokeriratikka sotkevat koko Länsi Helsingin ja Töölöön ja Kampin ja Eiran jne.liikenteen vuosikausiksi . Yksi useimmille vaihdollinen ratikka ei kolmea hyvää bussilinjaa pysty korvaamaan .
VastaaPoista1. Raitiovaunupysäkkejä eikä bussipysäkkejä liioin saa missään tapauksessa vähentää! Joukkoliikenteen ideahan on asukkaiden palveleminen. Miten se, että kuljettaja pääsee päättäriltä toiselle kahta minuuttia nykyistä ajoaikaa nopeammin palvelisi ketään? Ajoajassa säästäminen on järjetön tavoite. Joukkoliikenne on Helsingin asukkaita varten. Pysäkkejä pitää olla niin tiheästi, että vanhukset ja muut, jotka palveluja käyttävät, pääsevät kyytiin lyhyehkön matkan käveltyään. 2. Vallilanlaaksoon ei tarvita ratikkaa, rakentaminen pilaa koko laakson. 3. Linja 6 voisi edelleenkin kulkea Eiranrantaan Rautatientorin ja Bulevardin kautta. 4. Ei ole mitään järkeä vaihtaa ratikoiden numeroita, esim. päikseen, ilman mitään perusteltua syytä. 5. Miksi myllätä vanhoja, totuttuja reittejä, kun ne toimivat? Ehjässä ei ole mitään korjaamista. 6. Onko linjastoa suunnittelevilla OIKEASTI mitään käytännön kokemusta joukkoliikenteen käyttämisestä?
VastaaPoistaLinjasto B on parempi linjan 4 osalta. Se antaa myös nelosen käyttäjille mahdollisuuden päästä vaihtamatta Lasipalatsin ja Stockan/ ruotsalaisen teatterin pysäkeille. Suuri osa asiontitarpeesta on siinä Mannerheimintien kahta puolta, paljon enemmän kuin Frederikinkadun kahta puolta ja Kampin keskuksen ympäristössä on.
VastaaPoistaVaihtoehto A tarkoittaisi vaihtoa Kampissa. Näin huonosti liikkuvana kävelykeppiä käyttävälle jokainen vaihto kävelyineen, seisomisineen ja uuden istumapaikan etsimisineen on huomattava heikennys.
Vihdintien pikaratikkakaan ei korvaa nelosen reittiä Lasipalatsilta etelään Mannerheimintietä piutkin,. koska pikaratikka tulee kulkemaan Huopalahdentietä pitkin eli Munkkiniemen alueen reunassa. Täältä Laajalahden aukion kupeelta sinne on aivan liian pitkä matka kävellä.
Munkkiniemen alueen keskustan joukkoliikennepalveluja muualle kuin kaupungin keskustaan on viime vuosina huononnettu rutkasti. Puistotie - Laajalahdentie -reitiltä on poistuneet bussit 57 ja viimeisenä 52, jotka molemmat on korvattu Munkkiniemen ydinalueen ohi Huopalahdentietä kulkevilla reiteillä. Oma matkani näiden pysäkille kasvoi alle 100 metristä noin 850 metriin eli mahdottomaksi huonojalkaisen kävellä sinne ja takaisin. Jättäkää nyt edes neloselle vaihdoton yhteys Mannerheimintielle.
Nelosen päätepysäkin siirto Kirurgille on hyvä ja kannatettava. Tällöin linja 10 ja pikaratikka tasaavat Mannerheimintien varren ruuhkaa hyvin, ja linjojen eteläinen päätepysäkki haarautuu Mansku vs. Aleksi-Katajanokka.
Lisäbonuksena näin nelosella jo 60-luvulta kulkeneena Kirran päätepysäkki tuntuu nostalgisen tutulta ja kotoisalta.
Oli muuten harvinaisen hankalaa tehdä mitään eroa näiden ehdotusten välillä. Asiaa ei laisinkaan helpottanut se, että vaihtoehdon B kartassa linjat ovat väärin labeloitu A:ksi.
VastaaPoistaVoisiko tämän laittaa vaikka reittioppaan betatestiympäristöön, olisi helpompi hakea tiettyjä reittejä todellisten paikkojen kanssa.
Mutta joo, esim. Triplan suuntaan ja Katajanokan terminaaleille oma liikkuminen on B-vaihtoehdossa helpompaa.
Lisäksi esim. ei selviä että tarkottaako tämä suunnitelma nyt sitä, että 2027 linjan 12 käynnistyessä, Ruoholahdenkadulla ei kulje raitioliikennettä ennen kuin "jatke" osa on valmistunut?