Läntisen kantakaupungin raitiotie - kuinka neloselle käy?
Jatkamme esittelykierrostamme ratikkahankkeista Länsi-Helsingin
raitiotiet -kokonaisuudella. Hanke koostuu kahdesta osasta: läntisen
kantakaupungin raitiotiestä, jota käsittelemme tässä, ja Vihdintien
pikaraitiotiestä, jota käsittelemme täällä. Ratojen on arvioitu
valmistuvan vuonna 2028. Länsi-Helsingin
raitioteiden yleissuunnitelma hyväksyttiin Helsingin kaupunginvaltuustossa 20.
tammikuuta 2021. Yleissuunnitelman hyväksyminen oli myös päätös hankkeen
toteutuksesta.
|
Läntisen
kantakaupungin raitiotie synnyttää Mannerheimintien rinnalla kulkevan
etelä-pohjoissuuntaisen raitiotieyhteyden, joka laajentaa ratikkaverkkoa ja
lisää raitioliikenteen toimintavarmuutta läntisen kantakaupungin alueella. Rata
mahdollistaa sen, että monet samoja katuja kulkevat bussilinjat voidaan korvata
raitiovaunuin – bussiliikenteen linjastoratkaisut pitää tosin vielä suunnitella
erikseen. Samalla raitiovaunut palaavat Töölön ja Kampin metroaseman välille –
sekä Kampin niin sanotuille design-pysäkeille.
Yleissuunnitelman vaikutusten arviointiin suunniteltu
raitiolinjasto esitti nykyiselle linjalle 4 uuden reitin Meilahden
eteläpuolella. Linja kulkisi Topeliuksen-, Runebergin- ja Fredrikinkatuja
pitkin Kamppiin ja edelleen Fredrikinkatua pitkin kantakaupungin eteläisiin
osiin. Kyseinen reittiehdotus on herättänyt runsaasti keskustelua ja
kirvoittanut jopa adresseja linjan 4 nykyisen reitin säilyttämisen puolesta.
Huoli linjan 4 kohtalosta nousi esiin myös syksyisessä HSL:n raitioliikenteen
liikkumiskyselyssä – erityisesti Munkkiniemestä annetuissa vastauksissa.
Mitä liikkumiskysely paljastaa Munkkiniemen tarpeista?
Syksyisessä liikkumiskyselyssä munkkiniemeläisten
(tässä rajauksessa Munkkiniemi käsittää Vanhan Munkkiniemen, Munkkivuoren ja
Niemenmäen) tai rajauksen alueella työn, koulun, opiskelun tai päivähoidon
takia asioivien ilmoittamat matkojen lähtöpisteet ja määränpäät on esitetty ao.
kuvassa (N=1112). Matkat painottuvat alueen
sisäisen liikkumisen lisäksi voimakkaasti keskustaan – sekä myös Meilahteen,
Pasilaan ja Etelä-Haagaan.
| ||
Alla olevassa kuvassa esitetyt vapaa-ajan matkat (N=2778) kohdistuvat keskustaan, Mannerheimintien varrelle ja läheisiin kauppakeskuksiin, kuten Kaareen, Triplaan, Selloon ja Ainoaan. Myös alueen sisällä tehdään runsaasti vapaa-ajan matkoja.
|
Kuinka linjan 4 käy?
Se on kuitenkin jo tässä vaiheessa tiedossamme, että linja 4 siirtyy Mannerheimintieltä Topeliuksenkadulle. Tämä valinta linjauksesta on tehty jo Helsingin kaupungin yleissuunnitelmaa laadittaessa muun muassa seuraavista syistä:
- Uusi Vihdintien pikaratikkalinja ja
nykyinen linja 4 olisivat keskenään voimakkaan päällekkäisiä, aina
Munkkiniemestä Mannerheimintien eteläpäähän asti, ja Mannerheimintiellä kulkisi
lisäksi linja 10. Ratkaisu edellyttäisi linjan 4 vuorovälin kasvattamista, mikä
tekisi siitä yksinkertaisesti huonommin palvelevan linjan.
- Pikaraitiolinjan siirtäminen Topeliuksenkadulle
ei ole vaihtoehto, sillä kadulle ei mahdu toteuttamaan pikaratikkalinjaa,
seudullista runkoyhteyttä, joka kulkee koko matkansa omilla kaistoillaan.
- Vihdintien pikaraitiolinja palvelee
suurinta osaa Munkkiniemestä ja tarjoaa suoran raitiotieyhteyden
Mannerheimintien varren kohteisiin.
- Linjan 4 kääntäminen
Topeliuksenkadulle lisää huomattavasti kohteita, joihin ratikalla on
mahdollista kulkea ilman vaihtoja.
- Linjaa 10 emme halua siirtää Topeliuksenkadulle, sillä tällöin muuttaisimme pikkuhuopalaisten joukkoliikennettä ilman, että tarjoaisimme alueelle lisää palvelua.
Linjan 4 eteläpäässä on sen sijaan enemmän vaihtoehtoja, joita käsittelemme kevyesti seuraavassa. Mikä vaihtoehto palvelisi mielestäsi parhaiten? Kampin ja Meilahden välillä on paljon matkustajia, joten on perusteltua, että rataosuudella kuljetaan yhdellä ja samalla linjalla.
Alla esitämme
eri vaihtoehtoja linjan eteläpäähän sekä kevyttä kuvailua vaihtoehtojen
vaikutuksista. Emme pyri esittelemään kaikkia mahdollisia ratkaisuja, mutta
toivomme kommentteja, niin puolesta kuin vastaankin. Vaihtoehdoilla on toki
vaikutuksia myös muuhun ratikkalinjastoon, mutta emme käsittele niitä tässä,
jotta tekstin pituus pysyy aisoissa.
Lienee syytä myös mainita, että koronapandemian
vaikutuksesta emme ole voineet arvioida matkustajamääriä tarkasti. Mitoitamme
liikenteen sen mukaan, kuinka paljon ruuhka-aikana matkustaa enimmillään
matkustajia – mutta siitä on olemassa tällä hetkellä entistäkin hatarampia
arvauksia. Samasta syystä aiemmat kuormitus- ja matkustajaennusteet eivät
välttämättä täysimääräisesti koskaan toteudu.
| ||
Vaihtoehto Eira
- Yleissuunnitelmassa esitelty pääratkaisu läntisen kantakaupungin ratikkalinjalle
- Tarjoaa mahdollisuuden ajaa Eira–Kamppi–Meilahti-akselilla yhdellä tiheän vuorovälin linjalla, joka palvelisi jo yksin välin suuria matkustajamääriä
- Liikennöintiajat olisivat laajat – aamuvarhaisesta iltamyöhään
- Parantaa ja monipuolistaa raitioliikennettä Töölössä
- Parantaa ja monipuolistaa raitioliikennettä myös Kampin eteläpuolella, jossa linja mukailee nykyisten bussilinjojen 14 ja 18 reittiä
Vaihtoehto Katajanokka (SKATTA) ja vaihtoehto Kruununhaka (KRUNA)
- Linjan 4 päätepysäkki olisi Katajanokan terminaalilla
- Täydentäisi Katajanokan päälinjan 10 palvelua
- Linja kulkisi Katajanokalle rautatieaseman kautta
- Katajanokan-vaihtoehdossa linja kulkisi Mikonkadun kautta nykyisen linjan 5 tapaan, Kruununhaan-vaihtoehdossa se kiertäisi Liisankadun ja Snellmaninkadun kautta
- Palauttaisi suoran yhteyden Töölöstä päärautatieasemalle
- Johtaisi linjan 5 lakkauttamiseen
- Linja kulkisi harvemmalla 10 minuutin vuorovälillä, joka on eri kuin Vihdintien pikaratikalla – tämä heikentää vaihtoja linjojen välillä
- Linjan 4 liikennöintiajat olisivat nykyistä suppeammat, sillä linja 10 liikennöi aamuvarhaisesta iltamyöhään
- Kampin eteläpuoliselle Fredrikinkadun osuudelle tarvittaisiin jokin muu ratikkalinja suurten matkustajamäärien takia
- Myös Taka-Töölö ja Meilahti tarvitsisivat mahdollisesti lisää liikennettä, kuten erillisen ruuhkalinjan
Vaihtoehto Kirurgi (KIRRA)
- Linja 4
liikennöisi Kirurgille, kun linja 10 on siirtynyt sieltä Katajanokalle
- Linja
kulkisi keskustaan Arkadiankatua pitkin, joten linja 4 ei tällöin tarjoaisi
yhteyttä Töölöstä Kampin metroasemalle
- Linja ei voi
kulkea Kampin kautta Mannerheimintielle, sillä kääntyminen Simonkadun ja
Mannerheimintien välillä uhkaa sotkea liikennettä jo valmiiksi vilkkaassa
ratikkaristeyksessä
- Vuoroväli
olisi todennäköisesti tiheämpi kuin 10 minuuttia Meilahden ja Etelä-Helsingin
suurten matkustajamäärien takia. Tiheällä vuorovälillä palveltaisiin paremmin
myös Kirurgin päätepysäkin ympäristöä
- Linjan 4 kulkiessa
Arkadiankatua pitkin, joko linjan 1 tai linjan 2 reitti siirretään Fredrikinkatua
pitkin Kamppiin ja edelleen Etelä-Helsinkiin. Ruuhka-aikoina Fredrikinkadun
varren suuri kysyntä saattaa vaatia ratkaisuja vuorovälin tai erillisen ruuhkalinjan
suhteen.
Vaihtoehto Kaivopuisto (KAIVARI)
- Linja 4
kulkisi Töölöstä linjan 2 tapaan Kaivopuistoon, jossa se muuttuisi linjaksi 3
(samoin kuin nykyinen linja 2)
- Samaan
aikaan Töölössä, Meilahdessa ja Kampin eteläpuolella pitäisi kuitenkin tarjota
tiheät vuorovälit jollain järjestelyllä suurten matkustajamäärien takia
Liikkumiskyselyn vastaukset vahvisvat omaa käsitystäni. En asu enää Munkkiniemessä, mutta vahva käsitykseni on ollut, että nelosella matkustetaan pitkälle Aleksille asti. Kruununhaka on edelleen tärkeä työpaikka-alue.
VastaaPoistaBlogista puuttuu tieto siitä, minne skattalaiset ovat menossa. En tiedä, miksi pitäisi lyödä lukkoon se, että kymppi kulkisi jatkossa Merisotilaantorille. Sinne voisi kulkea nelonen, Lasipalatsin, Arkadiankadun ja Topeliuksenkadun kautta (jolloin 10 esim. Kirralle). Vuoden 1985 tieto ei ole enää kovin tuore, heh heh, mutta silloin tehtiin tutkimus, jonka tulos oli, että Skattalla kyytiinnousseet jäivät lähes kaikki pois viimeistään Lasipalatsilla. Jos näin on edelleen, tuo toimisi hyvin.
Munkan näkökulmasta myös Katajanokan terminaali tietysti toimii yhtä hyvin, mutta eikö Skattalle silloin synny kallista ylitarjontaa? Olympiaterminaali toimii hyvin sekin, sillä silloin säilyvät käytännössä kaikki nykyiset tarpeelliset yhteydet paitsi Ritarihuoneen pysäkki, joka palvelee Kruununhaan työpaikkoja.
Kirra ei ole optimaalisin, mutta kohtuullinen vaihtoehto sekin. Näkisin, että nelosella on päästävä mieluiten Ylioppilastalon pysäkille (on se sitten Manskulla tai Aleksilla), tai ainakin Kaivokadulle. Siksi Perämiehenkadun vaihtehto ei tule kyseeseen.
Jos nelonen kulkee Olympiaterminaalille, voidaan Eiran–Kampin–Etu-Töölön palvelu hoitaa johtamalla sekä 1 että 2 Telakkakadun silmukkaan (ja mieluiten jatkaa niistä toinen Hernesaareen asti, kun kysyntä sitä edellyttää).
Daniel Federley
Kiitos Daniel, Munkkiniemeläisenä olen samaa mieltä kuin sinä, 4n pitäisi kulkea keskustaan (Alexi/Mansku). Etelä Helsinkiin 1 tai 2 ja 10 päättäri Kirra.
PoistaChristel Holmström
Vuorokausitason postinumeroaluetason tarkastelussa skattalaisten matkat tosiaan painottuvat ydinkeskustaan ja myös huomattavasti viereiseen Kruununhakaan. Kallio ja Kaartinkaupunki nousevat myös esiin. Ruuhka-aikoina lisäksi Mannerheimintien varsi sekä Meilahti. Tieto viimeistään Lasipalatsilla pois jäävistä skattalaisista ei siis ole ainakaan pahasti vanhentunut!
PoistaKatajanokan terminaalille kokopäiväisestä liikennöivä raitiolinja olisi tiheäliikenteisin linjan 10 lisäksi kyllä ylitarjontaa. Ratkaisu vaatisi uudelleen pohdintaa myös linjan 10 käännön suhteen Kirurgilta Katajanokalle - olisiko Katajanokalle syytä ohjata jokin aivan toinen linja sen sijassa?
Eiran silmukka toimii nykysuunnitelmien mukaisena huonosti useamman kuin yhden linjan käytössä. Ongelmana on vaunujen seisominen muun liikenteen seassa - ongelmien poistaminen edellyttäisi muutoksia liikennejärjestelyihin. Ruuhkalinjaratkaisu Topelius-Kamppi-Fredalla-välillä voisi toimia myös Hernesaaren ruuhkajatkeena.
Entäs Kaivari-vaihtoehdon päättäminen Kauppatorille? Jokerina voisi tietysti vielä vaikka ehdottaa tungosaikalinja 4V:n (= nelosen nykyinen reitti) palauttamista...
PoistaMyös linjojen 14/18 matkustajat taitavat aika pitkälti vaihtua Kampin tasolla, eli ykkösen oikaisu Fredalle kattaisi tämän akselin varsin hyvin vain Töölöntorin pohjoispuolelle/-lta matkustavien tarvitessa turvautua vaihtoon.
Mitä reittiä "Ruuhkalinjaratkaisu Topelius-Kamppi-Fredalla-välillä" kulkisi Frederikinkadulta Hernesaareen?
PoistaKäännöstä tai edes varausta ei Frederikinkadulta Bulevardille pohjoisen ja lännen välillä katusuunnitelmissa ole ja Helsingin Kaupunkiympäristö-toimialan suunnittelijat ovat torjuneet ehdotuksen käännöksestä Hernesaaren suunnasta Tehtaankadulle tilan riittämättömyydellä.
"Mitä reittiä "Ruuhkalinjaratkaisu Topelius-Kamppi-Fredalla-välillä" kulkisi Frederikinkadulta Hernesaareen?"
PoistaYhteys kulkisi Tehtaankadun/Pursimiehenkadun päästä. Ahdasta on, mutta lienee tehtävissä. Käännös ei geometrian vuoksi onnistu nykyiseen raidelinjaukseen, vaan vaatisi laajempia muutoksia katuun ja päätepysäkin järjestelyihin. Näitä muutostarpeita tällä linjastosuunnitelmallakin kartoitetaan.
Etelän suuntaan kiskoyhteys Pursimiehenkadun lenkin kautta on jo olemassa - "ylimääräinen" korttelin kierto ei ole linjaliikenteessä optimaalinen ratkaisu, joten tarkemmassa suunnittelussa olisi syytä tutkia muita toteutusvaihtoehtoja. Pohjoisen suuntaan tiukempi kortteligeometria asettaa haasteita, eikä nykyiseen kiskolinjaan Tehtaankadulla pääse liittymään. Toimiva geometria vaadittaisiin lähempänä Tehtaankadun keskilinjaa olevan raiteen.
Molemminsuuntaisesta Hernesaari-Tehtaankatu-raideyhteydestä olisi todennäköisesti hyötyä myös häiriönhallinnassa - vaikka yhteyttä ei säännöllisessä linjaliikenteessä käytettäisikään.
Eiran päätepysäkin korttelin matkallahan ei ole kuin pysäköintipaikkoja ja ajoyhteys vanhan kaapelitehtaan sisäpihalle, jonne pääsee myös Merimiehenkadun ja Telakkakadun kulmasta. Päätepysäkistä aiheutuva haitta muulle liikenteelle on siis lähinnä psykologinen, rautalankana voisi tarvittaessa hyvin katkaista tuosta muilta läpiajon kokonaan, ehkä liikenneturvallisuussyistä mieluummin katko Telakkakadun päähän. Tilaa olisi ohitusraiteellekin, tai vaikka vinopysäköinnille.
PoistaSe tekisi nyt ehdotetusta (4 Eiraan, 1 Kirralle, 10 Skatalle) helpomman, kun ykkösen ja nelosen eteläpäät kääntäisi päinvastoin: ykkönen Fredaa Eiraan ja Nelonen Arkadiankatua ja Manskua Kirralle. Toki tietysti vielä sen perään nelosen ja kympinkin voisi kääntää päinvastoin (eli 4 Skatalle, 10 Kirralle, 1 Eiraan), mutta tuolla pelkän ykkösen ja nelosen vaihtamisella ainakin sekä Aleksille että Erottajalle kulkisi linjat sekä Manskulta että Runeberginkadulta ja Nelosella pääsisi ydinkeskustaan. Ykkösellä taas ei niinkään ydinkeskustaan tarvitsisi edes päästä, koska itäisestä kantakaupungista keskustaan matkustetaan via Hakaniemi joka tapauksessa.
VastaaPoistaYkkösen kääntö Eiraan Fredan uutta rataa pitkin on eittämättä varteenotettava vaihtoehto. Oma kysymyksensä on, että riittääkö nykylinjaston standardina toimiva 10 minuutin vuoroväli Kampin eteläpuolella vai onko tarvetta tiheämmälle tarjonnalle.
PoistaYkkösen nykyroolihan on tuplata muiden raitiolinjojen osuuksia Sörnäisten eteläpuolella - tämä vaihtoehto antaisi sille oman ja muusta linjastosta erillisen yhteysvälin palveltavaksi.
Olisiko ylläoleva mahdollinen niin, että Eirasta Kampin kautta Topeliuksenkadulle kulkisi jokin tukilinja ainakin ruuhkassa? Näin ykköselle riittäisi 10 minuutin vuoroväli ja lisäksi säilyisi vaihdoton yhteys linjojen 14 ja 18 (20 ja 30) käytävässä.
PoistaKuvatunkaltainen ruuhkalinja voisi ollakin vaihtoehto, mikäli Kamppi-Eira-välille päätetään linjastosuunnitelmassa linja 1. Ruuhkalinjan eteläpään ratkaisu pitäisi miettiä erikseen, sillä "Eiran" kääntösilmukka ei toimi hyvin useamman linjan liikenteessä.
PoistaTiedustelisin, että onko Olympiaterminaalin lähelle suunniteltu kääntösilmukan rakentamista (ttai varausta) uusissa Etelärannan suunnittelmissa. Aikasemmin on tietääkseni todettu ettei sinne mahtuisi silmukkaa, mutta nyt kun koko alkuu on muuttumassa, voisiko sille olla tilaa? Ve-KAIVARI vaikuttaa siltä, että jos Kaivopuiston tai Etelärannan kohdalle rakennettaisiin tuo kääntösilmukka, Etelärannan uudet toiminnot voisivat saada tiheämmän ratikkayhteyden kuin nyt lisäämättä turhaa tarjontaa Tehtaankadulle. Lisäksi nelosen keskustayhteys jäisi ilman ylitarjontaa Katajanokalle.
VastaaPoistaOlympiaterminaalin edusta on tosiaan todettu vaikeaksi päätepysäkki-infran toteutuksen kannalta. Etelärannan uudet toiminnot ja niiden synnyttämä matkustuskysyntä ovat vielä osittain pimennossa - matkustajasatamatoimintojen keskittyminen suunnitelmien mukaisesti Länsi- ja Katajanokan terminaaleihin avaa kuitenkin mielenkiintoisia mahdollisuuksia alueella.
PoistaAlustavasti olemme pohtineet Etelärannan ja Tehtaankadun kautta kulkevien raitiolinjojen päätepysäkin siirtämistä nykyiseltä Olympiterminaalilta Kaivopuiston pysäkille. Näin Tehtaankadun länsipään ympäristön joukkoliikennepalvelu paranisi ilman suurempia inframuutoksia, kun myös Kauppatorin suunnasta tuleva linja pääsisi aina suoraan Kaivopuiston pysäkille tasaamatta ensin aikaa Olympiaterminaalilla.
Oman kokemukseni mukaan raitiovaunussa 4, jonka reitin varrella asun, on matkustajia normaaliaikoina jatkuvasti aivan ruuhkaksi asti (tämä korona-aika on tilapäinen poikkeus). Suurin osa heistä matkustaa Manskulle ja Aleksille, jossa on paljon työpaikkoja (mm. yliopisto, ministeriöt) ja keskeiset tavaratalot ja erikoisliikkeet (mm. Sokos, Stockmann, kirjakaupat...). Myös rautatieasema, kauppatori ja Espa ovat saavutettavissa nykyisen reitin varrelta. Kuinka monella Munkan asukkaalla on polttava tarve matkustaa päivittäin Kamppin tai varsinkaan Eiraan? Tai päinvastoin Eirasta Munkkaan? Linjan 4 siirtäminen pois vakiintuneelta ja vuosikymmeniä hyväksi koetulta reitiltä huonontaa Munkan ja nykyisen reitin varren asukkaiden liikenneyhteyksiä tärkeisiin liikenteen solmukohtiin ja palveluihin. Ja kurjistaa lisää Aleksilla sijaitsevien, nyt jo henkitoreissaan olevien kauppaliikkeitten ahdinkoa. Kiertoreitti Topeliuksenkatua pitkin pidentää matka-aikaa keskustaan, mikä ei liene mistään näkökulmasta järkevää. Miksi hyvin toimiva ja erittäin tarpeelliseksi koettu linja muutetaan? Miksi kaupunki ei välitä lainkaan raitiovaunu 4:n linjamuutokseen kohdistuvasta vakavasta arvostelusta vaan on aivan kuuro asukkaiden ilmaisemalle aidolle huolelle?
VastaaPoistaLinjan 4 reitti muuttuu, sillä sen korvaa Munkkiniemen ja keskustan välillä Mannerheimintietä pitkin kulkeva Vihdintien pikaraitiolinja, joka kulkee nykyisen linjan 4 kanssa samaa reittiä kyseisen yhteysvälin. Valtaosalla Munkkiniemen alueesta säilyy vaihdoton yhteys Mannerheimintien varteen uudella pikaratikalla. Suora keskustayhteys tosin poistuu Laajalahden aukion, Tiilimäen ja Saunalahdentien pysäkkien ympäristöstä.
PoistaEiran ja Munkan välillä kulkee nykyisin tiheä ja paljon käytetty bussiliikenne, joka on ainakin osittain tarkoitus korvata uusien ratojen myötä raitiolinjastolla. Töölön eteläpuolella nelosen linjauksen suhteen on Eiran lisäksi muitakin vaihtoehtoja, jotka johtavat ydinkeskustaan ja siellä olevien palvelujen piiriin. Toimisiko näistä jokin mielestänne hyvin?
Mikään ehdotuksistanne ei toimi hyvin. Nykyinen raitiovaunu 4:n reitti Munkkiniemestä ydinkeskustaan ja Katajanokalle on ainoa optimaalinen.
PoistaLinjan 4 kulku ehdottomasti säilytettävä niin, että pääsee suoralla linjalla Aleksin ja Rautatieaseman suuntaan. Miksi Eiraan, kun sinne menee jo 14 ja 18? Uusi pikaraitiolinja ei palvele suurinta osaa munkkiniemeläisiä. Huomioikaa myös iäkkäät ja liikuntarajoitteiset, joiden ei ole helppo vaihtaa kulkuneuvoa ja tunkea puolimatkassa jo valmiiksi täyteen pikaratikkaan.
VastaaPoistaEiran ja Kampin välinen bussiliikenne (nykyisin linaj 14 ja 18, jotka pian korvataan sähkönivelrunkolinjoilla 20 ja 30) on tarkoitus lakkauttaa ja korvata raitioliikenteellä uusien ratojen valmistuttua Fredrikinkadulla.
PoistaHSL ei vastannut mitään edellisen kysymyksen kohtaan: Huomioikaa myös iäkkäät ja liikuntarajoitteiset, joiden ei ole helppo vaihtaa kulkuneuvoa ja tunkea puolimatkassa jo valmiiksi täyteen pikaratikkaan.
PoistaOlen samaa mieltä, että iäkkäiden, liikuntarajoitteisten ja erityisryhmien huomiominen pitää olla se ykkösasia koko liikennesuunnittelussa ihan sama missä päin kaupunkia tai maata ollaan.
PoistaHaluaisin lisätä vielä, että yllä mainittuja ryhmiä, joiden kuljettaminen pikkubusseilla ratikan pysäkille edelleen keskustaan ei ole järkevää.
Sähkönivelbussit palvelee todella hyvin kaikkia ryhmiä niin iäkkäitä kuin liikuntarajoitteisia ja erityisryhmiä.
Haluaisin tähän kysymykseen vastauksen: "Miksi haluatte huonontaa Munkkivuoren syrjäisiin osiin meneviä yhteyksiä? Miten aiotte taata samantasoisen tarjonnan jatkossa, ettemme jää ns. pikkubussien varaan, jotka kulkee kerran tunnissa läheiseen ostoskeskukseen?
Tulevaisuutta ajatellen voisitte sen bussilinjan nykyisen 18 tulevaisuuden runkolinjan 20 lakkauttamisen jälkeen harkita jättää nivelsähköbussi Munkkivuori - Munkkiniemi reittilinjana Munkkivuori ostoskeskus - Ulvilantie - Talinranta - Ulvilantie - Professorintie - Laajalahden aukio ja samaa reittiä takaisin Munkkivuoren ostoskeskukseen. Tämän reittilinjan myötä Munkkivuorilaisilla olisi reitti vaihtoehtoja.
Lisään vielä, että Munkkivuoren syrjässä asuvat ovat suurimpia häviäjiä blogin liikennesuunnittelussa.
En oikein ymmärrä tätä voimakasta raideliikenteen lisäämishalua nykyisessä maailmantilanteessa. Koronan myötä vähentyneen julkisen liikenteen käytön palaaminen aiemmalle tasolle saattaa kestää kauankin - on jopa mahdollista ettei milloinkaan. Silloin investointien perustelu ja ajateltu takaisinmaksuaika voivat osoittautua kestämättömiksi. Toinen seikka on nykytekniikan voimakas kehittyminen. Puhutaan kiskottomasta raitiotiestä, on olemassa vanhat trolley-tyyppiset bussit, ja ennen kaikkea akkukäyttöiset bussit ovat voimakkaasti tulossa ja niiden lataustekniikka kehittyy. Raitioliikenteen investointeihin varatuilla rahoilla ostetaan huikea määrä sähköbusseja ja niiden latausasemia, niiden reittien muuttaminen on tuskatonta päinvastoin kuin raitiovaunujen. Teiden ja ympäristön muokkauksesta päästään kokonaan eroon, Raide-Jokerinkin töistä iso osa on olemassaolevien johtojen ja putkien siirtämistä toiseen paikkaan pois tieltä. Vaikuttaa vähän hölmöläisten puuhalta. Raitiotie on yksinkertaisesti vanhentunut liikennenöintimuoto uuden maailmantilanteen ja teknisen kehityksen myötä - tätä eivät päättäjät ja suunnittelijat ole vain vielä tajunneet.
VastaaPoistaRaiteettomat ratikat on vain hieman keulasta muotoiltuja nivelbusseja, joiden koko rajoittuu 25 metriin aivan kuten muidenkin bussien. Niillä ei saada hoidettua yli 1500 henkilön matkustajakuormaa tunnissa, eikä käyttövoima vaikuta asiaan mitenkään.
PoistaUusien ratalinjausten kuormat tulevat olemaan yli tuon vaikka työmatkat joukkoliikenteellä vähenisivät 10 tai 20%. Jo keskellä pandemiaa käytiin -30% normaalista, kun tapausmäärät olivat alemmalla tasolla. Ei ole siis mitään syytä olettaa, etteikö palattaisi lähelle koronaa edeltäviä matkustajamääriä.
Voisitte jättää nelosen linjan entiselleen ja kunnioittaa kaupunkikulttuuria ja -historiaa. Kiitos!
VastaaPoistaHarvinaisen huono peruste olla muuttamatta liikennejärjestelmää. Pitäisikö perinteitä vaalien jättää viemäritkin korjaamatta?
PoistaNelosen päättärin siirrossa Eiraan näkyy oletus rikkaista munkkalaisvanhuksista, jotka aiemmin kävivät stockalla lähikaupassa ja nyt enää ei, joten heitä palvelee paremmin päättäri Eirassa? Miten muuten voi selittää sen, että sanotte, että 10 siirto ei lisää palveluja huopalaisille? Oikeasti, mitä palveluja se lisää munkkalaisille?
VastaaPoistaNelosen siirtäminen tietenkin vie suoran ratikkayhteyden linjan loppupäästä Mannerheimintien varteen. Munkkiniemeen on kuitenkin tulossa pikaraitiotie Huopalahdentielle, mikä on merkittävä lisäys alueen joukkoliikennetarjontaan. Pikku Huopalahteen tällaista lisäystä ei tulisi, vaan linjan 10 reittimuutos ainoastaan muuttaisi pohjoisen Mannerheimintien ja Pikku Huopalahden ratikkapalvelua - ei lisäisi sitä.
PoistaJospa linja 5 kulkisi enemmän, pääasiassa keskustassa ( Skatta-Steissi-Kamppi-Eira?) ja nelonen Kampin kautta entiselle Aleksin reitille.
VastaaPoistaLinjaa 16 voisi jatkaa asemalta Kamppiin myös, eikä siis sinne alas sisälle, vaan pysytellen maanpäällä ulkona.
Tässä annettu hyviä ideoita!
PoistaOnko Meilahdentie poistumassa kaikilta linjoilta vai vaan pika-ratikalta? Ihmettelen, sillä siinähän on paljon kaikkea kohdalla - Allergiatalo, Allergiasairaala, Kulku Seurasaareen, kaksi koulua, iso urheilupuisto ja asuintaloja.
VastaaPoistaRaiteilla Kampissa ja Aleksilla on tilaa enemmän kuin Steissillä.
VastaaPoistaEi ole mahdotonta kääntyä Simonkadulta Manskulle ja päinvastoin!
Otsikko: Mitä linjalle 4 käy?
VastaaPoistaVoisiko olla mielummin: MITEN linjalle 4 käy? TAI Mitä linjalle 4 TAPAHTUU?
Miten käy tai mitä tapahtuu, ei Mitä käy !
Alaotsikkoa muutettu. Kiitos kielenhuollosta!
PoistaKAIVAR ON AINAKIN STDIN NIINKUIN LOKKI.
VastaaPoistaNelosen siirto pois Manskulta = VMP.
VastaaPoistaMilloin tämän linjastosuunnitelman on määrä astua voimaan?
VastaaPoistaVihdintien Pikaratikka on hidas verrattuna nykyisiin bussilinjoihin ja Junaan ! Pohjoishaagasta ja hupalahden asemalta pääsee Pikaratikkaa nopeammin keskustaan!!
VastaaPoistaVoisiko HSL vastata mitä Meilahdentien pysäkille on suunniteltu? Onko poistumassa kokonaan vai mitä?
VastaaPoistaOletteko miettineet voisiko 7-ratikan reittiä muuttaa siten, että se kulkisi Bulevardin kautta, koska 6T linja poistettiin ja 6-ratikan reitti muutettiin kulkemaan Bulevardin päästää Hernesaaren suuntaan. Nyt emme Jätkäsaaresta pääse kulkemaan millään ratikalla Bulevardille > Viiskulman terveysasemalle.
VastaaPoistaMunkkiniemeläisille 4-ratikan uusi linjaus on ymmärrettävästi harmillinen varsinkin keskustassa, jossa uusi linjaus vie matkustajat Eiraan.
VastaaPoistaTopeliuksenkadun kiskotus on reittien sijaan asumismukavuuskysymys. Katu on aivan liian kapea tuplakiskoille ja tulee aiheuttamaan monenlaista häiriötä kadun asukkaille, liikenteelle ja sairaala-alueille kulkeville ihmisille ja hälytysajoneuvoille. Tämä näkyy yleissuunnitelman laatineiden liikenneasiantuntijoiden itse kirjaamista riskikommenteista. Näitä kommentteja on käsitelty "Pelastetaan Topeliuksenkatu ratikoilta" - FB ryhmässä (Linkki: https://www.facebook.com/groups/388485385794256).
Hankesuunnitelman laadinnan yhteydessä kaupungin tulisi ehdottomasti harkita kiskojen rakentamista Topeliuksenkadun sijaan ratikkaliikenteelle merkittävästi paremmin sopivalle Mechelininkadulle ja sen kautta reittiä Linnankoskenkatu - Paciuksenkatu Munkkiniemeen. Mechelininkatu on ennen kaikkea leveämpi, sen varrella on vain muutamia katuun välittömästi rajoittuva asuintaloja, kadun eteläosassa on jo ratikkakiskot jne.
Ratikkakiskolinjauksia suunniteltaessa luulisi yhtenä tärkeimmistä kriteereistä olevan kaupungin eri asuinalueiden hyvä "kiskokattavuus". Kantakaupungin karttaa katsoessaan jokainen huomaa, että Mechelininkadun kiskotuksella saavutetaan Topeliuksenkatua parempi kattavuus, mikä taas mahdollistaa erilaisia variaatioita linjaratkaisuissa. Kaupungin oman liikenneinsinöörin lausunnon perusteella Mechelininkadun kiskoilla tavoitetaan 400 asukasta enemmän kuin Topeliuksenkadun kiskotuksella! Aluetta tuntevalle arvio vaikuttaa hyvin varovaiselta, mutta varmasti oikeasuuntaiselta.
Väistämättä syntyy ajatus, ettei kaupunki ole huomannut tutkia Mechelininkadun kiskotusta vaihtoehtona Topeliuksenkadulle. Ei yleissuunnitelma eikä kaupungin muukaan aiheen julkinen aineisto perustele kiskojen ja ratikkalinjojen Mechelininkatua parempaa sopimista Topeliuksenkadulle?!
Vaihtoehto Eira - Täen tässä hyvä arvoa Töölöläisille ja Euiralaiselle, ja tietenkin punavuoren yrittäjille. Munkkinemeläiset vetävät tosin lyhyeemmän korren, mutta voivat vaihtaa samalla pysäkillä muihin ratikoihin sentään. Parantaisi kantakaupingin liikumista paljonkin.
VastaaPoistaVaihtoehto Katajanokka (SKATTA) ja vaihtoehto Kruununhaka (KRUNA) - Töölöläisena iso bonus päästä taas rautatieasemalle ja kamppiin. Vanhan 2:sen reitin muutos oli mielestäni virhe,
Vaihtoehto Kirurgi (KIRRA) - Tässä tuntuu että mennään päällekäin todella monen reitin kanssa. Jos ykkönen tai kakkonen ohjataan taas kampin puolelle niin voi toimia, mutta muuten en näe lisäarvoa tuoda manskulle lisää ratikoita.
Vaihtoehto Kaivopuisto (KAIVARI) - Tässä ainakin töölöläset pääsevät taas hyviin kohteisiin: Kamppi, Rautatieasema ja Stocka. Eli kaikki tärkeimmät hoidettu :D