Tutustu raitioliikenteen tulevaisuuteen uuden linjakartan avulla
Edellisestä postauksesta alkaa olla jo aikaa. Linjastosuunnitelma etenee vielä toistaiseksi varjoissa - olemme työstäneet liikennöintiperiaatteita, joiden päälle kokonaisuutta lähdetään rakentamaan. Urheilutermein puhuttaisiin epäilemättä maalitolppien asettelusta, joukkoliikennesuunnittelutermein ilmaistuna ehkä ennemmin linjastonmuodostamisen lähtökohtien eli suunnitteluperiaatteiden lukitsemisesta.
Tämän postauksen tarkoituksena on kuitenkin mainostaminen.
Uusi raitioliikennekartta on julkaistu
Olemme juuri hetki sitten julkaisseet uuden interaktiivisen raitioliikennekartan, joka löytyy osoitteesta ratikkakartta2030.hsl.fi. Kartta sisältää katsauksen nykyisen raitiolinjaston kehittymiseen lähivuosina. Lisäksi sen kautta pääsee kurkistamaan spekulatiiviseen tulevaisuuteen vuosikymmenen loppupuolelle, kun Länsi-Helsingin raitiotiet otetaan käyttöön. Kartta todennäköisesti täydentyy vielä lähitulevaisuudessa Vantaan ratikalla, jonka liikennöinnin aloituksen tavoitevuodeksi on asetettu Länsi-Helsingin tavoin 2028, mutta jota ei vielä sisällytetty tähän ensimmäiseen versioon.
 |
| Kuvakaappaus uudelta ratikkakarttasivustolta. |
Huomionarvoista kartassa on myös, että Vihdintien pikaraitiotien linjanumeroksi on siinä annettu 30, joka on HSL-alueen seudullisen linjastoverkon Vihdintien suunnan runkoyhteyden tunnus. Samalla periaatteella numeroituna Viikin-Malmin pikaraitiotien tunnus olisi 70 (Lahdenväylän suunnan runkoyhteys) ja Tuusulanbulevardin pikaraitiotien 60 (Tuusulanväylän (tai -bulevardin suunta). Numerointi mukailisi poikittaisten pikaraitioteiden, Raide-jokerin (550) ja Vantaan ratikan (570), tavoin periaatetta, jossa pikaraitiotiet roolinsa mukaisina seudullisina runkoyhteyksinä kytketään seudulliseen joukkoliikennejärjestelmään - eikä perinteiseen kaupunkiraitiolinjastoon - myös linjatunnustensa puolesta. Linjojen numeroinnista ei kuitenkaan ole vielä päätöstä, ja esimerkiksi Vihdintien pikaraitiolinjan tunnus voisi perustellusti olla myös 14, joka on hankkeen toteutumisvuonna seuraavana vuorossa raitioteiden numerointijärjestelmässä. Mitä mieltä olette?
Käykäähän tutustumassa! Palautetta ja kysymyksiä karttaa koskien voi jättää tänne blogiin.
Pikaraitiolinjojen numerointi bussirunkolinjojen ja Jokerin tapaan kymmenellä jaollisiksi on paljon selvempi. Nykyisten ratikkalinjojen perään numerointi saa pikaraitiolinjat vaikuttamaan kartalla vain kantakaupunkiverkon rönsyiltä.
VastaaPoistaMyös 12 olisi paljon parempi säästää jollekkin tulevalle kantakaupunkilinjalle ja numeroida Yliskylän linja 80 tai 800:ksi. Vaihtoehtoisesti 90 tai 900:ksi jos myös bussilinjaston numerointia muutetaan vastaamaan säteittäisiä lohkoja Itä-Helsingissäkin.
Mikäli linjastoratkaisu päätyy esittämään molempien, Yliskylän ja Kruunuvuorenrannan, raitiolinjojen joukkoliikennepalvelua valtaosin toistensa kanssa päällekkäisiksi (kaupungin ytimen ja Laajasalon välisiksi), niin olisi toivottavaa linjatunnusten olevan ns. samaa sarjaa tai ainakin lähellä toisiaan. Jos Yliskylään ajetaan tunnuksella 80, niin olisiko Kruunuvuorenrannan linjan tunnus 81 vai ehkä 80B?
PoistaTällaista tarvetta vertaistaa Laajasalon linjojen tunnukset ei ole, mikäli linjat tarjoavat toisistaan poikkeavia joukkoliikenneyhteyksiä. Esimerkiksi Kruunuvuorenrannasta ajettaisiin Kalasataman kautta Pasilaan ja Yliskylään taas nykysuunnitelmien tavoin Kaivokadulta Hakaniemen kautta. Linjat voisivatkin olla tuolloin esim. 11 (Kruunuvuorenranta - Kalasatama - Länsi-Pasila) ja 80 (Rautatieasema - Nihti - Yliskylä).
Vaikka 6T ei tätä tarkoitusta ole juurikaan palvellut, sen poistuminen tuo vielä selkeämmin esille eteläisen kantakaupungin poikittaislinjan puuttumisen. Tarkoitan reittiä Salmisaari-Bulevardi (-Katajanokka?). Salmisaaren silmukka on hyvää vauhtia poistumassa joten ehkä sekin olisi sitten Länsi-Terminaali - Bulevardi -yhteys. Lauttasaaren bussien vähennyttyä Ruoholahti on entistä enemmän vain metron varassa, kun ainoa ratikkakin vie Töölöön eikä keskustaan.
VastaaPoistaKertokaa milloin päätös tulee Turun raitiovaunu
PoistaMuutama ajatus pohdittavaksi tähän hienoon karttakuvastoon liittyen:
VastaaPoista1) Kuvia katsellessa heräsi ajatus, että tuleva Kalasataman raitiotie (kuvissa linja 13) olisi ehkä parempi ehdokas jatkumaan Meilahden sairaalalle kuin nykyinen seiska, joka voisi jäädä Länsi-Pasilan lenkkiin.
2) Nykyään Jätkäsaaren linjat 6T, 7 ja 9 sekä osittain myös 8 palvelevat kaikki keskustan ohitettuaan samaa sektoria kaupungissa. Sen sijaan läntiseen kantakaupunkiin ei ole yhteyksiä Etu-Töölöä kauemmaksi. Erityisen lähellä toisiaan kulkevat linjojen 7 ja 9 reitit. Helpoin "ensiapu" tilanteeseen voisi olla linjojen 6 ja 7 pohjoispäiden vaihto päittäin, jolloin 6 olisi Hernesaari - Pasila ja 7 olisi Jätkäsaari - Arabia. Tämä ei toki tuo vieläkään yhteyttä esimerkiksi Jätkäsaaresta Meilahden sairaaloille, mikä edellyttäisi kasin kääntöä pois itään suuntautuvalta reitiltä tai sitten vaihteiden rakentamista Kamppiin.
3) Tästä menee varmaan paljon herneitä nenään, mutta seudullisen liikennejärjestelmän loogisuuden kannalta tulevien pikaraitioteiden numeroiksi parhaita olisivat:
Vihdintien pikaratikka - linja 3
Tuusulantien pikaratikka - linja 6
Malmin suunnan pikaratikka - linja 7
Laajasalon pikaratikka - linja 9
Raide-Jokeri - linja 5
(Jos joskus päätettäisiin jatkaa jokin linja esimerkiksi Helsingin keskustasta Leppävaaraan, siitä tulisi vastaavasti nro 2, Hämeenlinnantien suuntaisesta linjasta 4 ja Itäväylän suuntaisesta 8.)
Valitettavana seurauksena tuosta toki olisi se, että vanhojen linjojen numerointi jouduttaisiin muuttamaan, esim. 3 -> 13, 5 -> 15, 6 -> 16 jne.
Mahtava ajatus jatkaa 13 Meilahteen linjan 7 sijaan! Länsi-Pasilasta säilyy tuttu yhteys Mäkelänkadulle ja Sörnäisten asemalle ja linja 13 Meilahteen jatkettuna tuo suuren joukon uusia suhteellisen käteviä ja nopeita vaihtoyhteyksiä, puhumattakaan vaihdottomasta raideyhteydestä koko Kalasataman alueelta Meilahteen.
Poista1) Linja 7 tarjoaisi vaihdottoman yhteyden Mäkelänkadun varrelta Meilahden sairaala-alueelle. Kalasataman linja 13 on Meilahti-yhteytenä suhteellisen päällekkäinen bussirunkolinjojen 500 ja 510 kanssa. Toisaalta taas Kalasataman linjasta muodostuisi Meilahden jatkeella vielä merkittävämpi poikittainen raiderunkoyhteys, jonka avulla olisi saavutettavissa sekä Meilahden sairaala että Kalasataman terveyspalvelut.
Poista2) Linjojen 6 ja 7 pohjois- ja eteläpäiden vaihto päittäin on eri muodoissaan tosiaan pohdinnassa – kuten ylipäätään koko Länsisataman alueen linjastoratkaisu. Yhtenä avainkysymyksenä tähän on Kruununhaan palvelun järjestäminen. Sellaisenaan linjan 6 kääntäminen Pasilaan muuttaisi esimerkiksi Arabianrannan ratikkayhteyksiä keskustan saavutettavuuden suhteen.
3) Tämä on mielenkiintoinen pohdinta sekä ajatusleikki – miltä koko ratikkalinjaston numerointi näyttäisi, jos perinteet sivuutettaisiin täysin ja numerointi perustettaisiin puhtaasti seudullisen liikennejärjestelmän numerointiperiaatteen pohjalta? Yksi hahmotelma on kuvaamasi – ongelmaksi ehkä tuossa muodostuu enemmän se, että esimerkiksi poikittaisia runkoraitioteitä (linjatunnukset 5**) on suunnitelmissa Raide-jokeria (pikaratikka 550) enemmän – kuinka esimerkiksi Vantaan ratikka numeroitaisiin (pikaratikka 570)?
Myös Kruununhaka todellakin tarvitsee julkistaliikennettä! Tällähetkelläkin on monilta kaduilta varsin pitkä ( ja huom. mäkinen) matka lähimmälle pysäkille!
PoistaKaisaniemeä/Varsapuistikkoa EI VOIDA LASKEA varsinaiseksi Kruununhaan palveluksi, sillä iso osa Kruununhakaa on lähempänä Pohjoisrantaa ja/tai Aleksia.
Kruununhaasta (Snellmaninkadulta) ei olla poistamassa ratikkapalvelua. Linjastosuunnitelman pyrkimyksenä on parantaa yhteyksiä!
PoistaKoko kaupunginosan näkökulmasta Snellmaninkadun rata on harmittavan lännessä, josta johtuen Kruununhaan itäisimmät ja koillisimmat osat jäävät varsin etäälle ratikkapysäkeistä. Eteläistä Kruununhakaa palvelee Aleksin runsas ratikkaliikenne - nykyisin ja tulevaisuudessa.
Sekavaksi menee, jos numerosta ei enää voi päätellä liikennemuotoa. Uusien raitiolinjojen on syytä jatkaa numerosta 11 ylöspäin, ja jos tuolla 10-sarjassa on busseja, niin ne pitää numeroida uudelleen pois ratikoiden tieltä. 30 kuulostaa itsestäänselvästi bussilta, siinä matkustaja etsii ihan väärää pysäkkiä sitten.
VastaaPoistaHieno suunnitelma , mutta Hsl , pitäisi kaupunkien kanssa suunnitella myös toista metrolinjaa, josta varauksia Helsingissä ja suunnitelmia. Toinen Metrolinja helpottaa nykyistä metronlinja kuormittamista sörkästä Keskustaan!
VastaaPoistaJatkona edeltävään, kokonaisuutena linjasto voisi näyttää esimerkiksi tällaiselta:
VastaaPoista1: Kirurgi - Töölö - Sörnäinen - Käpylä (eteläpään päätepysäkki siirtynyt pois Eirasta, muuten sama kuin nyt)
2: Kaivopuisto - Töölö - Topeliuksenkatu - Itä-Pasila
3: Erottaja - Mannerheimintie - Munkkivuori - Kannelmäki
4: Katajanokka - Mannerheimintie - Pikku-Huopalahti (jos joskus tehdään pikaraitiotietä tälle suunnalle, niin on helppo jatkaa)
5: Otaniemi - Leppävaara - Pitäjänmäki - Oulunkylä - Viikki - Itäkeskus
6: Hernesaari - Bulevardi (- Kauppatori) - Hakaniemi - Sörnäinen - Mäkelänkatu - Länsi-Pasila (Tuusulantien pikaratikan myötä siirtyy Pasilasta Maunulaan ja Kauppatorilta Kaivokadulle)
7: Jätkäsaari - Kaivokatu - Hakaniemi - Sörnäinen - Kustaa Vaasan tie - Viikki - Malmi
8: Jätkäsaari - Töölö - Sörnäinen - Arabia
9: Jätkäsaari - Kaivokatu - Merihaka - Korkeasaari - Laajasalo - Yliskylä
(10: linjan 560 palvelualueelle rakennettava pikaratikka)
11: Kaivokatu - Merihaka - Korkeasaari - Kruunuvuori
12: Meilahti - Kallio - Hakaniemi - Kaivokatu - Eira - Kaivopuisto (nykyinen linja 3, näin 2/3 vaihtuisi linjaksi 2/12)
13: Linjat - Hakaniemi - Kalasatama - Pasila - Meilahden sairaala
14: Eira - Fredrikinkatu - Töölö - Topeliuksenkatu - Munkkiniemi
15: Mellunmäki - Hakunila - Tikkurila - Jumbo - Lentoasema
(16: Hietalahti - Kauppatori - Hakaniemi - Sörnäinen - Mäkelänkatu - Länsi-Pasila - tämä tarpeen vasta kun Tuusulantien pikaratikka liikennöi)
17:
18:
19: Kolmikulma - Kaivokatu - Hakaniemi - Kallio - Pasila - Ilmala
Kruununhaka on unohdettu kokonaan!
PoistaOlisiko parempi, että 1 ajaisi Eiraan ja 4 Kirurgille? Tällöin nelosen pysäkeiltå olisi yhteys Lasipalatsin ja Ylioppilastalon pysäkeille. Ykkösen pysäkeiltä taas menee aina myös kakkonen, jolla joka tapauksessa pääsee Lasipalatsille ja Ylioppilastalolle.
VastaaPoistaLäntisen kantakaupungin raitiotielle (Topeliuksen- ja Fredrikinkadun uudet rataosuudet) on etsitty erilaisia linjastoratkaisuja. Ykkönen Fredaa pitkin "Eiraan" (eli Punavuoreen) on yksi mahdollisuus, joka jättäisi nelosen eteläpäälle (Etu-Töölöstä etelään) useita vaihtoehtoja. Kysymyksiä kuitenkin herää:
Poista- Riittäisikö yksi raitiolinja Fredalla Kampista etelään korvaamaan pian liikenteen aloittavat nivelrunkobussilinjat 20 ja 30? Linjan 1 vuoroväli on 10 minuuttia läpi päivän - tämän tihentäminen olisi kallista ja vaatisi muulta linjastolta sopeuttamistoimia. Ratikkalinja 10 minuutin vuorovälillä vähentäisi myös Merikadun ja Kampin välisiä tarjottuja matkustajapaikkoja neljäsosalla. Suuri kysyntä on myös Topeliuksenkadulla. Koko reitin läpi kulkeva yksi linja (yleissuunnitelmassa esitetty nelonen) pystyisi vastaamaan yksin sekä Töölöjen että Fredan suureen kysyntään ruuhkavuorovälillä 6 minuuttia.
- En muuttaisi Katajanokan palvelua tarpeettomasti - linjan 10 kääntö Kirurgilta Katajanokalle säilyttäisi ratikkapalvelun Skattalta Töölön tullin tasolle nykyisen kaltaisena.
Palataan näihin linjastoratkaisujen esittelyjen muodossa!
Samaa mitä edeltäväkin: 1 Fredan kautta Eiraan ja 4 Kirurgille, tai sitten päätepysäkit ihan kuten nyt eli 10 Kirurgille ja 4 Skattalle. Tämä myös herättäisi huomattavasti vähemmän äänekästä vastustusta. Perusteluja:
VastaaPoista- Ykkönen palvelisi paremmin suurempaa joukkoa eikä reitti kiertelisi turhaan.
- Nelosella pääsisi edelleen Lasipalatsille ja Stokkalle – entistä parempaa palvelua niille, joille myös Vihdintien ratikka on vaihtoehto, sillä voivat nousta kumpaan vaan. Munkkiniemen asukkaat pysyvät tyytyväisinä.
- Ristiin menevät reitit tarjoavat yleisesti enemmän vaihtoyhteyksiä ja lyhentävät keskimääräisiä matka-aikoja, kun taas paralleelit pahimmillaan aiheuttavat kahden vaihdon matkoja.
Ilmeisesti nelosta on ajateltu ajaa 5 min vuorovälillä, sillä kun ei ole toista linjaa tukena. Kaikin puolin paljon paremmin palvelisi, jos linja jakautuisi Töölöstä etelään tullessa niin, että joka toinen ajaisi Kirurgille tai Skattalle ja joka toinen taas kartan mukaan Eiraan.
- Molemmilla haaroilla / linjoilla 10 min vuoroväli
- Töölö-Kamppi-Eira yhdessä linjan 1 kanssa 5 min vuoroväli
- Töölö-Lasipalatsi yhdessä linjan 2 kanssa 5 min vuoroväli
- Paljon laajemmin vaihdottomia yhteyksiä
- Sama 10 min vuoroväli kuin lähes kaikilla muilla linjoilla
Eiran linjan voisi vieläpä numeroida 14:ksi, joka seuraavana vapaana numerona sattumalta on sama, joka on vuosikymmenet palvellut melko tarkalleen samaa reittiä. Skattalle taas 4.
Raitiolinjojen, sekä pika- että perinteisen, numerointi pitäisi olla kyllä mahdollisimman suppeassa avaruudessa. Niin, että kerralla hahmottaa, että niitä on suunnilleen tämän verran ja kulkee tuonne ja tuonne, eikä kuten kolminumeroiset bussilinjat, jotka oppii aina erikseen kun niitä sattuu tarpeeksi usein tarvitsemaan.
VastaaPoistaEsimerkiksi hitaat ratikat 1–19, säteittäiset pikaratikat 20–29 ja poikittaiset pikaratikat 30–39. Tai muuta vastaavaa.
Joka tapauksessa mieluiten niin, ettei mene sekaisin bussilinjojen kanssa vaan selkeästi omassa avaruudessaan.
Onko kartassa virhe vai onko linjoilta 1 ja 3 tosiaan poistumassa Viiskulman pysäkit kumpaankin suuntaan? Ovat varmasti Rautatieaseman jälkeen käytetyimmät pysäkit näillä linjoilla.
VastaaPoistaJos kyseessä ei ole karttavirhe, mikä on perustelu? Viiskulmassa asuu paljon huonojalkaisia vanhuksia.
Kartassa on tosiaan valitettava virhe. Viiskulman pysäkki on jäänyt epähuomiossa pois - vain kartasta siis onneksi. Hyvin palvelevaa pysäkkiä ei olla suunniteltu poistettavan.
PoistaKorjaus karttaan saadaan tehtyä toivottavasti lähiaikoina. Samalla karttapalveluun päivitetään Vantaan ratikan tiedot.
Onko pakko kaikkien pika ratikoiden mentävän PItkäsillan kautta se tulee olemaan tulevaisuudessa todella ruuhkainen kohta , jos ratikkalinjat ja neljä pikaraitiolinjaa siitä menevät.
VastaaPoistaTämä on haastava kysymys. Kantakaupungin pikaraitiolinjat ovat määritelmällisesti säteittäisiä runkoraideyhteyksiä ydinkeskustasta edustamiaan pääväyläsuuntia, Vihdintietä, Tuusulanväylää sekä Lahdenväylää (Viikki-Malmi), pitkin kauemmas. Kantakaupungin itäpuolella ei ole tällä hetkellä kuin yksi raitiorata keskustaan - kaikki alueen raitioliikenne kulkee lähtökohtaisesti sitä kautta.
PoistaLinjastosuunnitelmalla voidaan onneksi vaikuttaa Pitkänsillan ja keskustan väliseen vuoromäärään, mutta itäisen kantakaupungin pikaraitiolinjaston ulkopuolelle kaupunkiraitioliikenteen palvelun piiriin jäävien kaupunginosien - kuten esim. Kallio, Arabia ja Alppiharju - joukkoliikennepalvelua ei soisi heikennettävän sen takia, että toisaalla lisätään palvelua pikaratikoiden muodossa.
Keskeistä raitioliikenteen sujuvuuden turvaamisessa on, että rata- ja erityisesti pysäkki-infra mitoitetaan riittävän suureksi. Pitkänsillan eteläpuolinen raitioliikenteen ruuhkautuminen voidaan suurelta osin välttää kasvattamalla raitiovaunupysäkkien pituutta mahdollistamaan useamman vaunun samanaikainen pysähtyminen. Suuren vuoromäärän sujuvuuden turvaaminen edellyttää myös liikennevalojen optimointia ja muita infran parannustoimia kuten raitioliikenteen omat kaistat.
Osuuden pysäkeistä Kaisaniemen puiston pysäkin pidentämistä on jo suunniteltu ja todettu mahdolliseksi - eteläisempää Kaisaniemenkadun pysäkkiä taas ei oikeastaan ole mahdollista pidentää. Pysäkki onkin poistettavien listalla, mikäli vuoromäärä rataosuudella kasvaa tulevaisuudessa liian suureksi. Pysäkin poistamisen edellytyksenä on pohjoisemman Kaisaniemen puiston pysäkin yhteyteen suunnitellun Helsingin yliopiston metroaseman uuden sisäänkäynnin toteuttaminen.
Miksei Hakaniemensiltaakin pitkin voisi kulkea raitiokiskot?
PoistaAleksilta Pohjoisrantaan ja siitä sillalle kohti Kalasatamaa.
Äkkiä nyt joku varaus kiskoille Hakaniemensillalle, vaikka tulisivat vasta myöhemminkin - koska sitä siltaa aletaan tänä keväänä uusia!
PoistaTuusulanväylän pikaratikka voisi mennä Sturenkatua pitkin Manskulle
VastaaPoistaVai olisiko Sturenkadun rata kuitenkin paremmin liikennöitävissä jollain kaupunkiraitiolinjalla?
PoistaTuo kartta ei toimi hyvin tietokoneen näytöllä Firefoxilla! Kartan on pakko olla suurennettuna vähintään 500%, jotta siitä saa selvää ja silloin sivustan sinisellä pohjalla olevat tekstit taas ovat niin suuria, ettei niitä voi kunnolla lukea.
VastaaPoistaNykyisin tehdään liikaa vaan pelkästään mobiilikäyttäjiä ajatellen... tämäkin sivu on molemmilta laidoiltaan tyhjä, vaikka tietokoneen ruudulla sinne mahtuisi vaikka ja mitä. Molemmat käyttöympäristöt pitäisi huomioida, eikä vaan toista.
PoistaKannattaako "tuhlata" molemmat numerot 11 ja 12, jos linjoilla on hyvin toisiaan vastaavat reitit? Voisiko olla 11A ja 11B vaikka?
VastaaPoistaNiin ja onko nämä linjat 11 ja 12 nimenomaan jatkoa nykyisille vai jotain uusia pikaratikoita? Numerointi pitää olla pikaratikoilla eri kuin "normaaliratikoilla".
PoistaKyseessä ovat Kruunusillat-yhteyden myötä käyttöönotettavat linjat. Näiden toisiaan lähellä olevat reitit perustelevat myös toisiaan lähellä olevien linjatunnusten käytön. Silti, mikäli linjojen reitit eroavat toisistaan suuresti, on tätä numeroinnin kohtalonyhteyttä syytä tarkastella uudelleen. Linjojen lopullisia reittejä vasta suunnitellaan - juurikin tässä linjastosuunnitelmassa!
PoistaLinjoista Yliskylän linja (tunnukseltaan kartassa 12) on puhdasverinen pikaraitiotie. Tälle voisi sopia tunnukseksi 80 tai 90 uuden keskusta-akselin runkoyhteyden tunnusperiaatteen mukaisesti.
Kruunuvuorenrannan linja (tunnus 11) on monimutkaisempi tapaus määriteltäväksi - linja oli alun perin kaupunkiraitiotie (yleissuunnitelmassa keskustan päätepysäkki oli Kolmikulman silmukassa). Sittemmin suunnittelussa päädyttiin molempien Kruunusiltojen operointiin 2-suuntaisella pikaraitiovaunustolla - samalla Kruunuvuorenrannan linjan päätepysäkki siirrettiin Yliskylän linjan pariksi Kaivokadun 2-suuntavaunuille rakennettavalle pikaratikkapäättärille.
Voisiko linja 5 ajaa Kamppiin asti kääntymään? Palvelisi monipuolisemmin!
VastaaPoistaAsemalta Simonkatua ylös ja Arkadiankatua takaisin!
PoistaJos linja 5 säilyy nykyisenkaltaisena Katajanokan terminaalin täsmäpalveluna, ei edellytyksiä Kampin jatkeelle valitettavasti oikein ole. Tämä siksi, että Arkadiankadun ja Fredrikinkadun välisen ratayhteyden toteutus vaikuttaa kaarteen tiukkuuden takia hyvin vaikealta. Lisäksi pidennetyn linjan liikennöinti nykyvuorovälein vaatisi arviolta kaksi vaunua lisää.
PoistaLinjastosuunnitelmassa tutkitaan Katajanokan terminaalipalveluna muitakin esille nousevia vaihtoehtoja! Yhtä niistä voi tarkastella täällä: https://ratikat2030.blogspot.com/2021/03/lantisen-kantakaupungin-raitiotie.html
Nykyiset raitiovaunulinjat ja ns. pikaraitiolinjat pitää mielestäni numeroida toisistaan poiketen. Kaikki "pitkänmatkan ratikat" siis ihan muuta kuin 1-10 jne.
VastaaPoistaBlogin ylläpitäjä - eli allekirjoittanut joukkoliikennesuunnittelija - poisti vastaamisen tiimellyksessä epähuomiossa kommentin, jossa esitettiin pitkän matkan ratikkalinjojen numerointiperiaatteeksi entisaikojen tapaan postinumeropohjaista järjestelmää.
VastaaPoistaKommentin palauttaminen ei valitettavasti onnistu enää, mutta alla vastaus ajatukseen. Pahoittelut hyvän kommentin jättäneelle "Nimettömälle" tästä sähläyksestä.
Vastaus:
Seudullinen numerointiperiaatehan - käytössä Helsingin sisäisillä bussilinjoilla (ainakin suunnilleen) - pohjaa pitkälti tuohon postinumeroajatukseen: käännettynä pikaratikkamaailmaan tämä tarkoittaisi juuri, että linjatunnuksina olisi 30 (Vihdintien suunta), 60 (Käpylä-Oulunkylän suunta), 70 (Malmin suunta) ja 80 (Laajasalon suunta). "Nolla" tunnuksen päätteenä eli tunnuksena "tasakymppi" olisi runkoyhteyden merkki.
Hei, ratikkayhteys Jätkäsaari-Bulevardi-Keskusta pitäisi ehdottomasti säilyttää. Nyt on suunniteltu, että 7 ja 9 menevät kumpikin samaa reittiä keskustaan ja kantakaupunki/Punavuori yhteys lakkaa. Asukkaiden kannalta hankala suuntaan ja toiseen (terveyskeskus, liikuntahalli, jäärata, satama jne.) ja (tulevien) risteilyalusten turistien kannalta huono kun eivät pääse suoraan Hietsuun torille ja putiikkeihin. Tämä huono myös kantakaupungin liikkeiden kannalta.
VastaaPoistaEhdotukseni on, että 7 laitetaan kiertämään Bulevardin kautta. Kiskot siellä jo on 6-linjan jäljiltä, joten tämän ei pitäisi olla mikään älytön satsaus rahallisesti. Sitäkin suurempi merkitys alueiden asukkaille.
t. Jätkäsaaren asukas
VastaaPoistaRaitiolinjan 6T poistuminen katkaisee uuden liikuntapuiston liikenneyhteyden Jätkäsaaren uuteen liikuntapuistoon Punavuori/Eira jne alueelta. Tietyllä bussi+sporayhdistelmällä ilmeisesti onnistuisi siten ettei mene rtaseman kautta kiertämiseksi.
Uudessa liikuntapuistossa on mm PPJ:n halli jonne seuran 1800 pelaajaa (90% <18v, n 75% alle 15, n 50% alle 12v) liikkuvat talvikaudella 15.10-15.4. Tällöin pyörällä tms liikkuminen ei ole yhtä toimiva optio. Harrastajat jakautuvat n 1/3 Eira/Punavuori, 1/3 Jätkäsaari Ruoholahti / Kamppi, 1/3 Lauttasaari. Tämä siis koskee Eira/Punavuorisuuntaa.
Erityisesti varhaistetun harrastamisen mallin ("Suomen Malli") ja kaupungin Helsinki Liikkuu-hankkeen tavoitteiden vastaista on että saavutettavuus heikentyy.
Sporalinja elävät rakentamisen ja ajan mukana, toivottavaa on että varsinkin ennen klo 17 alkaviin treeneihin saavutettavuus olisi julkisilla liikuntavälineillä hyvä. Jos tähän löytyisi ratkaisuja niin se olisi hienoa.
Jsaaren tekojää on myös kantakaupungin (seuraava Bragulla) ainoa iso tekojää jolla valtavat kävijämäärät kantakaupungin alueelta.
Rakentavin terveisin.
Pasi Riikonen
PPJ hallituksen jäsen.
Kuten useampi edellä, itsekin näkisin tarvetta suoralle linjalle Ruoholahdesta ja Jätkäsaaresta Punavuoren ja Ullanlinnan suuntaan. 6T on palvellut tätä osittain, samoin kuin bussi 22. Mutta kiskot kulkevat ja näkisin kätevänä että jokin ratikkalinja tulisi reittiä Bulevardi-Ruoholahti-Saukonpaasi-Länsi-Terminaali.
VastaaPoistaMiksi Kruununhakaan ei kehitetä raitiovaunuliikennettä? Pohjoisrantaa pitkin voisi hyvin kulkea raitiovaunu.
VastaaPoistaAleksilta Pohjoisrantaan ja sillalta eteenpäin täydentäisi koko rataverkostoa hyvin!
PoistaPostipuistoon muuttaa lähivuosina tuhansia asukkaita. Raitiovaunuvaraus (en tiedä onko oikea nimike) on ja olisikin tärkeää että tämä käytettäisiin.
VastaaPoistaMannerheimintieltä voisi mennä Hämeenlinnanväylää ja Metsäläntietä Postipuistoon ja vaikka Käpylään joku linja.
PoistaKamppi-Töölö on kyllä suunitelmissa jäänyt oudoksi katvealueeksi aina vuoteen 2027 asti? Aikasemmin pääsi 2:sen ratikalla pääsi Töölöstä sekä suoraan Kampille että Rautatieasemalle mitkä ovat juuri näitä yleisten kulkuvälineiden vaihtopaikkoja. Nyt pääse vain Lasipalatsille mistä ei voi luontevasti vahtaa kun samaan suuntaan meneviin ratikoihin.
VastaaPoistaMuutosta seliteltiin aikanaan sillä että uudella 2:sen reitillä pääsi mm. luonnontieteellisen, mutta sen reitin ajoin jo linja 1, niin tuloksena oli vain kaksi meilkein identtistä linjaa Töölössä.