Kalasatama-Kruunusillat: Raitioverkoston merkittävä itälaajeneminen
Linjastosuunnitelman ratapalasten läpikäynti alkaa vihdoin - ensimmäisenä vuorossa on Kalasataman ja Kruunusillat-yhteyden muodostama rataverkon itälaajennus. Tarkoituksena on seuraavaksi käydä blogissa läpi kaikki linjastosuunnitelman raitiotiehankkeet sekä pohtia niiden linjastovaikutuksia - uhkia ja mahdollisuuksia.
* * *
Kalasataman raitiotie (2024)
Kalasataman raitiotie on ensimmäinen kokonaan uusi raitiolinja sitten vuonna 2008 aloittaneen linjan 9 (tai no - oikeastaan ensimmäinen sitten linjan 5, joka otti haltuun linjan 4 terminaalivuorot (4T) kesällä 2016). Se on perusvaihtoehdossaan Pasilan ja Kalasataman välisiä matkoja palveleva poikittainen moderni kaupunkiraitiolinja, joka lisäksi palvelee Kalasataman alueen sisäisiä matkoja. Linjan pituus on hieman alle 6 kilometriä päätepysäkkien, eteläisen Nihdin sekä pohjoisen Länsi-Pasilan Maistraatintorin välillä. Linja aloittaa muun kaupunkiraitiolinjaston tavoin 10 minuutin vuorovälillä, mutta kuormitusennusteet povaavat 2030-luvulla tarvetta tihentää reittiosuuden ratikkatarjontaa. Nopealla kaupunkiraitiotiellä matkat Pasilan aseman ja Kalasataman keskuksen välillä hoituvat arviolta 11 minuutissa.
Kalasataman raitiotien yleissuunnitelmaan (2018) voi tutustua täällä:
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-01-18.pdf
 |
| Kalasatama-Ve0. Kalasataman raitiolinjan (13 - Nihti-Kalasatama-Pasila) perusvaihtoehto ja sen kytkeytyminen ympäröivään joukkoliikenneverkkoon (solmukohdat korostettu mustin neliöin). |
Syksyn liikkumiskyselyssä Kalasataman
keskus kauppakeskuksineen nousi esiin voimakkaana magneettina koko itäisen
kantakaupungin alueella asuvien näkökulmasta. Lisäksi Arabia-Toukolan sekä
Käpylän suunnista kauppakeskus Redi ilmoitettiin tärkeäksi ostos- ja
asiointikohteeksi. Itse kalasatamalaiset suuntaavat asiointimatkansa viereisten
kaupunginosien ja paikallisen Redin lisäksi Helsingin ydinkeskustaan.
Kalasataman raitiotiellä matkat keskustaan ovat perusvaihtoehdossa vaihdollisia
- sekä metro Kalasataman keskuksessa että Kruunusillat Nihdissä takaavat
erinomaiset keskustayhteydet vaihdollisinakin. Hermannin rantatieltä on yhteys keskustaan mahdollisesti myös suoralla bussiyhteydellä.
Laajasalo ja Kruunusillat-yhteys (2026)
Syksyn liikkumiskyselyssä Kalasataman keskus kauppakeskuksineen nousi esiin voimakkaana magneettina koko itäisen kantakaupungin alueella asuvien näkökulmasta. Lisäksi Arabia-Toukolan sekä Käpylän suunnista kauppakeskus Redi ilmoitettiin tärkeäksi ostos- ja asiointikohteeksi. Itse kalasatamalaiset suuntaavat asiointimatkansa viereisten kaupunginosien ja paikallisen Redin lisäksi Helsingin ydinkeskustaan. Kalasataman raitiotiellä matkat keskustaan ovat perusvaihtoehdossa vaihdollisia - sekä metro Kalasataman keskuksessa että Kruunusillat Nihdissä takaavat erinomaiset keskustayhteydet vaihdollisinakin. Hermannin rantatieltä on yhteys keskustaan mahdollisesti myös suoralla bussiyhteydellä.
Laajasalo ja Kruunusillat-yhteys (2026)
Kruunusillat on laatuaan ensimmäinen Helsingin kantakaupunkiverkolle sukeltava sovellus pikaraitiotiestä. Se liittää Laajasalon, Korkeasaaren, eteläisen Kalasataman sekä Merihaan alueet raitioliikenteen piiriin ja valmistuessaan luo aivan uuden suunnan Helsingin niemeltä itään. Raitioliikenteen silloilla on tarkoitus alkaa loppuvuodesta 2026. Matka-ajat rautatieasemalle vaihtelevat Kruunuvuorenrannan 15 minuutista Yliskylän keskuksen 22-24 minuuttiin.
Kruunusilloilla on keskeinen merkitys Laajasalon maankäytön kehityshankkeiden toteutumisessa sekä liikennejärjestelmätasolla metron matkustajakuormien tasaamisessa. On arvioitu, että raitiotien toteuduttua noin kolme neljästä Laajasalon ulkopuolelle suuntautuvasta joukkoliikennematkasta tapahtuu Kruunusiltoja pitkin kantakaupungin suuntaan - neljäsosa matkoista linja-autoilla Herttoniemeen metrolle.
 |
| Kruunusillat-Ve0. Kruunusillat-linjaston perusvaihtoehto ja sen kytkeytyminen ympäröivään joukkoliikenneverkkoon (solmukohdat korostettu mustin neliöin): Linjat 11 (Rautatieasema - Kruunuvuorenranta) ja 12 (Rautatieasema - Yliskylä). |
Liikkumiskysely paljastaa nykyisten laajasalolaisten vapaa-ajan matkojen (n=646) suuntautuvan suurelta osin Helsingin keskustaan, Kalasatamaan ja Pasilaan sekä raitioverkoston palvelualueen ulkopuolelle Herttoniemeen ja Itäkeskukseen. Työ-, opiskelu- ja päiväkotimatkojen osalta selviä painopisteitä ei itäisen kantakaupungin ja ydinkeskustan lisäksi voi laajasalolaisten matkojen suuntautumisesta vähäisen vastausten määrän (n=254 kpl) sekä ilmoitettujen kohteiden maantieteellisen hajonnan takia sanoa.
Kruunusillat-hankkeeseen voi tutustua täällä:
https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/kruunusillat-fi
Itäinen raitiolinjastokokonaisuus
Yllä esiteltyjen hankkeiden perusvaihtoehtojen lisäksi on tunnistettu muita linjastoratkaisuja, joiden avulla itäistä kokonaisuutta voidaan liikennöidä. Nämä linjastoratkaisut lisäävät suorien, vaihdottomien yhteyksien määrää - toisaalta pidemmät linjat ovat kalliimpia liikennöidä ja linjojen suurempi yhteen kytkeytyneisyys lisää järjestelmän herkkyyttä häiriöille niiden heijastuessa laajemmalle alueelle ja useampiin linjoihin.
Raitiolinjaston ankkurina toimii Yliskylän pikaraitiolinja (12), jonka on roolinsa mukaisesti toimittava Laajasalon ja keskustan välisenä runkoraideyhteytenä. Itäinen raitiolinjasto rakentuu tämän runkoyhteyden ympärille. Kruunuvuorenrannasta on mahdollista tarjota vaihdoton yhteys myös Kalasatamaan ja Pasilaan (Ve1). Toisaalta Kalasataman alueelta voidaan tarjota vaihdottomia yhteyksiä myös ydinkeskustan suuntaan (Ve2). Myös näiden molempien toteutuminen on periaatteessa mahdollista (Ve1+2).
 |
Ve1.
Kruunuvuorenrannan linja Kalasataman kautta Pasilaan. Linja tarjoaa suoran
yhteyden läntisestä Laajasalosta Kalasataman raitiotien varteen - toisaalta
Kruunuvuorenrannan eteläisimmistä osista matka keskustaan muuttuu
vaihdolliseksi. Vaihtoehto vähentää Hakaniemen ja rautatieaseman välisen
tiheäliikenteisen rataverkon kuormitusta. |
 |
| Ve2. Kalasataman linja ulotettu ydinkeskustaan ja syvemmälle kantakaupunkiin - esimerkiksi Hernesaareen. Kalasataman alueelta vaihdoton yhteys kantakaupungin palveluihin. Suora keskustayhteys Kalasatamasta on todennäköisesti ajankohtainen siinä vaiheessa, kun Viikin-Malmin ja Tuusulanbulevardin pikaraitiotiet kohdistavat muutoksia pääsisääntuloväylien, Mäkelänkadun ja Hämeentien, kaupunkiraitiolinjoihin. |
 |
| Ve1+2. Suorat yhteydet Kalasataman alueelta Pasilan lisäksi ydinkeskustaan ja Laajasaloon. |
* * *
Seuraavana esittelyvuorossa Länsi-Helsingin raitiotiekokonaisuus.
Olisi kiva kuulla, mihin on hävinnyt vaihtoehto, joka esitettiin Kalasataman raitiotien yleissuunnitelmassa, jossa 13 kulkee Yliskylästä Pasilaan?
VastaaPoistaKuormituslaskelmat yleissuunnitelmassa oli tehty mallilla, joka ennusti kantakaupungin verkolle silloista alemman kuormituksen, mutta silti ennusti tulevaisuudessa Kalasataman raitiotielle kuormaa Hämeentien ja Pasilan välille, joka ylittää 5min vuorovälin välityskyvyn 27-metrisillä vaunuilla. 5min vuoroväli tuolla linjalla tai 10min välein kulkevan apulinjan perustaminen vaatii muutenkin lisävaunujen ostamista. Yliskylään menemisen poisjättämistä ei voi siis perustella vaunupulalla tai yksisuuntaisten vaunujen käyttöpakolla.
Myöskin 11 kääntäminen pois keskustasta luulisi tuovan kuormaongelmia linjalle 12, kun 11 jo kerran muutettiin suunnitelmissa 27-metrisistä vaunuista 35-metrisiin. Ja nyt Herttoniemeen menevien määrä on enää neljäosa, kun yleissuunnitelmassa se oli muistaakseni laskettu kolmasosaksi. Maankäyttöennusteet ei ole muutenkaan noista suunnitelmista pienentyneet, vaan päinvastoin.
Linja Yliskylästä Kalasataman kautta Pasilaan ei sinänsä ole vielä pois suljettu. Sitä vastaan puhuu kuitenkin se, että Yliskylästä on ensisijainen tarve järjestää tiheäliikenteinen yhteys keskustan suuntaan. Kokopäiväisenä linja Yliskylä-Pasila olisi kallista ylitarjontaa, sillä se tarkoittaisi, että päivän hiljaisempinakin tunteina ajettaisiin Laajasalosta kolmea eri linjaa - jokaista 10-12 minuutin vuorovälillä. Vaihtoehtoisesti Pasilaan voitaisiin ajaa Yliskylästä ruuhkalinjana. Joka tapauksessa linjaa olisi operoitava 2-suuntaisella pikaraitiovaunukalustolla Yliskylän päätepysäkki-infran takia.
PoistaLinjan positiivista vaikutusta Laajasalo-Kalasatama-alueen joukkoliikenteen palvelutasoon ei tosin voi kiistää.
Linja vaatisi 10 minuutin vuorovälillä 9-10 vaunua, kun keskustan suunnan ruuhkavuoroja on 7. Tässä tapauksessa Kruunusillat-hankkeen vaunukalusto ei riittäisi Kruunuvuorenrannan linjan operointiin – tämä tarkoittaisi sitä, että linjaa pitäisi operoida 1-suuntaisella kaupunkiraitiovaunukalustolla (tai hankkia lisää 2-suuntavaunuja) ja sitä pitäisi keskustan päässä jatkaa muualle, sillä Kaivokadulle suunniteltu päätepysäkki on operoitavissa vain 2-suuntavaunuin. Nämä eivät ole vaihtoehdon hylkäämiseen johtavia syitä, mutta osoittavat vaihtoehdon vaativan laajempaa linjaston uudelleenjärjestelyä.
Kruunuvuorensillalle on ennustettu 2400 matkustajaa ruuhkahuipussa 2030-luvulla. Samat ennusteet ohjaavat suunnilleen 900 matkustajan määriä linja-autoilla kohti Herttoniemeä. Nämä ovat toki pyöristyksiä ja eri liikennöintimallit tuottavat hieman eri painotuksia matkojen suuntautumisessa. Nämä antamani luvut ovat peruslinjastovaihdon lukuja ja tuotettu Helmet 3.1:llä: vuorovälit Yliskylästä keskustaan 5 min ja Kruunuvuorenrannan linjalla 10 min). 35-metrisillä pikaraitiovaunuilla voidaan esitetyin vuorovälein vastata kapasiteettitarpeeseen: tarjonnan mukainen mitoituskapasiteetti 2700 matkustajaa/h.
2030-luvun ennusteet antavat olettaa, että 5 minuutin ruuhkavuorovälille olisi Kalasataman alueella tarvetta (kuormahuippu n. 1300 Hermannin rantatiellä Hämeentullin kupeessa - 5 minuutin vuorovälillä kaupunkiraitiovaunulla (Artic) saadaan vastattua kysyntään, sillä kuvatun tarjonnan mitoituskapasiteetti on 1536 matkustajaa/h). Kalasataman linjan (Nihti-Länsi-Pasila) liikennöinti 5 minuutin vuorovälillä ei yksinään vaadi lisää kalustohankintoja, vaan liikennöinti vaatii 10 vaunua, jotka löytyvät jo HKL:n nykyisten 122 kaupunkiraitiovaunun joukosta.
Ilman muuta jos linja Yliskylästä Pasilaan toteutetaan se kannattaa tehdä vain ruuhkalinjana. Tämä oli itseasiassa kritiikkini Kalastaman raitiotien yleissuunnitelmaa kohtaan, jossa vaihtoehtona oli vain kokopäivälinja Yliskylään ja ruuhkalinja Nihtiin, muttei toisinpäin.
Poista2700 matkustajan välityskyky saadaan 18 lähdöllä tunnissa, mutta jos 11 kulkeekin Pasilaan ei tuota määrää ole enää keskustan suuntaan vaan sinnepäin on enää 1800. Eli enemmän kuin neljänneksen sillan 2400 matkustajasta huipputuntina ruuhkasuuntaan on oltava menossa Nihdistä pohjoiseen tai 12 ylikuormittuu.
90%:kin käyttöasteella 122 vaunua riittää korkeintaan 110:lle vuorolle. Vuorotarve on ollut ennen koronaa 94. Ennen Kalasatamaa verkon laajennuksena tulee Ilmalan rata, 7 Meilahteen, Atlantinkatu ja 8 Länsiterminaaliin sekä Hernesaari, joiden epäilen lisäävän tarvetta vain kuudella vaunulla.
Pitempi ruuhkalinja tarkoittaa suuremman määrän seisottamista varikolla ruuhkien ulkopuolella. Tämä on toki mahdollista, mutta ei välttämättä parasta käyttöä uudelle hankitulle kalustolle. Yliskylän päässä nopeutensa puolesta tehokkaampana Pasila-yhteytenä toimisi vaihdollinen bussi-runkobussi-yhteys myös suoran raitiolinjan tapauksessa. Keski-Laajasalosta raitiolinja kilpailisi jo Pasila-yhteytenä nopeudessa Herttoniemen kautta kiertävän yhteyden kanssa.
PoistaToisaalta, mainitsemasi linjaston liikennöintiin olisi kaluston käytöllisesti löydettävissä muitakin ratkaisuja. Kalasataman (Nihti-Pasila) linjaa voitaisiin ajaa ruuhkien ulkopuolella Laajasalon vaunuilla, jolloin varikolla ei tarvitsisi seisottaa niin suurta osaa uudesta pikaraitiovaunukalustosta. Ruuhkassa, sitten linjaa pidennettäisiin Yliskylään (+ 5 vaunua) - tarpeen tullen Kalasataman vuorovälitihennystarpeen voisi hoitaa kaupunkiraitiovaunukalustolla. Kruunuvuorenrannan linja tulisi joka tapauksessa liikennöitäväksi nykyisellä kaupunkiraitiovaunukalustossa, ja se tarvitsisi linjastoratkaisun keskustan päässä.
Kruunuvuorensillan kuormitushuippu tasaantuu jossain määrin Nihdissä - sieltä keskustan suuntaan kuormitus vaihtelee 1600-2200 matkustajan välillä riippuen mallinnetusta linjastosta ja tarjonnasta, eli arvio pelkästään tiheävuorovälisen Yliskylän linjan riittämisestä (1800 matkustajan kapasiteetti) on ainakin alkuvaiheessa perusteltu. Kaupunkiraitiolinjan jatkaminen Kalasataman kautta keskustan suuntaan - myöhemmässä vaiheessa - täydentäisi tarjontaa. Toinen vaihtoehto olisi Yliskylän linjan kaluston pidentäminen 45-metriseksi, jolloin 5 minuutin vuorovälillä pystyttäisiin tarjoamaan n. 2500 matkustajan kapasiteetti linjalla yksin. Suurempi kalusto olisi parempi ratkaisu myös ruuhkautuvan itäisen keskustan rataverkon suhteen, sillä se mahdollistaisi jonkin verran harvemman vuorovälin.
Kaupunkiraitiolinjaston ratalaajennusten ja Kalasataman raitiotien liikennöinnin (myös tiheällä vuorovälillä) on vaunumäärälisäyksiltään hahmoteltu sopivan 122 vaunun kaupunkiraitiovaunuston ja nykyisen käyttöasteen nostotavoitteisiin. Lisäksi 2030-luvulla on aika hankkia MLNRV-kaluston korvaava vaunukerta - hankintaerän mitoitustarve riippuu pitkälti tämän linjastosuunnitelman ratkaisuista, joten pelivaraa sen suhteen onneksi on!
Kyllä Kruunuvuorenrannasta pitää olla yhteys keskustaan. Asukkaat pettyvät, jos luvattua yhteyttä ei tulekaan. Kalasatamasta pääasiallinen yhteys on metro, ja loput matkustajista voivat vaihtaa Sompasaaressa linjalta 13 linjoille 11 ja 12. Jos puolestaan linja 11 ei liikennöisi keskustaan, vaihtomatkustajia olisi paljon enemmän.
VastaaPoistaYmmärrettävä näkökulma kyllä.
PoistaSilti, vaikka nimenomainen Kruunuvuorenrannan oma raitiolinja ohjattaisiin Pasilan suuntaan, säilyisi Kruunuvuorenrannasta suora (ja tiheä) keskustayhteys Yliskylän linjan muodossa. Yliskylän linjan pysäkit jäävät toki liian kauas Koirasaarentiestä etäämmällä olevilta alueilta, että voitaisiin puhua joukkoliikennejärjestelmän puitteissa hyväksyttävästä kävelyetäisyydestä. Etäisyyttä asuinalueen eteläisimmistä osista Koirasaarentien varren pysäkeille on n. 1 km.
Kalasataman alueella ei, kuten sanot, ole välttämättä tarvetta metron ja Kruunusillat-yhteyden lisäksi erilliselle suoralle keskustaratikalle. Kalasataman kautta keskustaan kulkevan raitiolinjan tärkeimmät perustelut ovat muualla kuin ko. alueen tarpeissa.
Ve2 eli vaihdoton yhteys myös eteläisestä Kalasatamasta (Sompasaari-Nihti) keskustaan ja eteläiseen Helsinkiin kuulostaisi hyvältä. Tällä hetkellä jos haluaa Sompasaaresta eteläiseen Helsinkiin, täytyy ensin kävellä n. 10 minuuttia metroasemalle ja kävellä / ottaa bussi Kampista, jos haluaisi esimerkiksi Eiraan päin. Ve1 + 2 olisi toki kaikkein paras, mutta tietysti myös kallein.
VastaaPoistaVe2 näistä paras, eteläiseen Helsinkiin huonot yhteydet. Ve0 hoitaa joka tapauksessa tuon Laajasalon suunnan. Jos fyrkkaa on niin Ve1+Ve2.
VastaaPoistaEhdottaisin, että reitti jatkuisi Pasilasta vielä Meilahden sairaalalle asti. Varmasti palvelisi Auroran ja Meilahden sairaaloiden henkilökuntaa työmatkoissa sekä voisi vähentää henkilöautoilua sairaala-alueille
VastaaPoistaVE2 vaikuttaisi parhaimmalta. Toki Helsingin keskustaan kulkee metro, mutta esimerkiksi yhteys eteläiseen kantakaupunkiin (punavuori, ullanlinna, eira, hernesaari) olisi toivottavaa. Pohjoisessa voisi olla myös näppärää jatkaa yhteyttä meilahden sairaalaan asti (kiintopiste, tuleva liikenteen solmupiste). Kalasatamasta ei sinäänsä välttämättä ole tarvetta olla kokoaikaista yhteyttä laajasalon suuntaan (sellainen kuitenkin oletettavasti on vaihdon kautta nihdissä joka tapauksessa), jolloin ei sinäänsä VE1+2 ilman laajasalon yhteyttä kalasatamasta voisi myös olla varteen otettava vaihtoehto.
VastaaPoistaKalasataman alueelta vaihdoton yhteys kantakaupungin palveluihin. Ehdottomasti paras ja tarpeellinen.
VastaaPoistaVe2 vaikuttaa parhaalta. Mistä vuodesta siis puhutaan, jos keskustayhteyden ajankohtaisuus on kytköksissä muiden väylien muutoksiin?
VastaaPoistaRaitiolinjojen ulottuminen myös Merihakaan, Kaisaniemeen ja syvemmälle keskustaan helpottaa merenpuoleisen Hermannin, Verkkosaaren ja Sompasaaren asukkaiden liikkumista mm. Lintulahden kampukselle, Merihaassa ja etelämpänä sijaitseviin päiväkoteihin ja kouluihin, Kruununhaan kampukselle ja hallintokortteleihin sekä luonnollisesti koko eteläiseen kantakaupunkiin.
Keskustayhteyden ajankohtaisuus kytkeytyy erityisesti Tuusulanbulevardikaupunginosan rakentumiseen sekä sinne kaavailtuun pikaraitiotiehen. Nykyinen aikataulu povaa Tuusulanbulevardin pikaraitiolinjan liikenteen alkamista 2030-luvun alkupuoliskolla.
PoistaVE2 on vaihtoehdoista järkevin. Se tukee Kalasataman ja sen lähialueiden suoraa liikennöintiä keskustaan. Tästä on hyötyä tulevaisuudessa kun liikenne- ja asukasmäärät tulevat alueella lisääntymään huomattavasti. Mahdollisten vaihtojen vähentäminen lisää aina matkustusmukavuutta ja vähentää todennäköisyyttä esimerkiksi oman auton käyttöön.
VastaaPoistaLänsi-Pasilalaisena kiinnittäisin erityisesti huomiota linjojen 11 ja 13 päättämiseen lännessä.
VastaaPoistaVe1:ssa harkitsisin linjan 11 jatkamista Meilahteen tulevalle linjan 7 päätepysäkille Meilahden sairaalalle. Linjat 7 ja 11 tarjoaisivat yhdessä varsin tasokkaan poikittaisen yhteyden Mäkelänkatu-Pasila-Meilahti välille. Tämä muutos toki lisää kävelyn pituutta Länsi-Pasilassa uuden linjan 11 pysäkillä, jolle tulisi tutkia sijainti mahdollisimman lähelle Pasilan siltaa eli käytännössä Esterinportin ja Väinö Kanteleen kadun väliin.
Ve2:ssa harkitsisin linjan 13 jatkamista taasen Ilmalaan tulevalle linjan 9 päätepysäkille. Linjat 9 ja 13 tarjoisivat yhdessä tasokkaan yhteyden välille Ilmalan asema-Pasilan asema, mikä voisi olla perusteltua Ilmalan ja Keski-Pasilan alueiden varsinkin tehokkaalla uudella maankäytöllä. Ilmalan asemalla on myös hyviä aihioita olla joskus laadukas vaihtopaikka: linja 57 ja uudistuva linja 59 (poikittaiset runkolinjan "ehdokkaat"), uudistuvat linjat 23 ja 63 (Postipuisto-Maunula). Lisäksi ylemmän ehdotuksen haaste Länsi-Pasilan kävelyetäisyyksien osalta vähenisi.
Ideaalissa tilanteessa Ve1+Ve2 muodostaisi Pasilasta länteen päin kattavat yhteydet keskeisiin vaihtopaikkoihin.
Ainakin uutena Länsi-Pasilalaisena en koe linjan 2 Pasilanraition lenkkiä mitenkään kätevänä: kävellen olisit jo perillä. (Toki esteettömyys ja hitaan kävelyn haasteet asia erikseen).
Hyviä ideoita Pasilan tason ratikkaratkaisuiksi.
PoistaPasilankadulle on itse asiassa tulossa pysäkki Pasilan sillan eteläpuolelle suunnilleen ehdottamaasi paikkaan. Pysäkin tarkoituksena on palvella Länsi-Pasilaa, kun oikaisevat raiteet sillalta etelään valmistuvat Kalasataman raitiotien toteutuksen myötä (2024).
Pasilan yhteydet ansaitsevat erityistarkastelun linjastosuunnitelmassa. Ilmalan suuntaanhan on myös suunniteltu ns. Pohjois-Pasilan ratikkaa, joka kulkisi Postipuiston alueen läpi Käpylän asemalle.
Onko ve1+2:n 13 siis käytännössä nykyisen seiskan kierättäminen Kalasataman kautta ja linjan keskustareitin kevyt muuttaminen? Tuo Meilahden silmukkahan on tarkoitus rakentaa seiskaa varten, eikä siitä ainakaan oman ymmärrykseni mukaan voi liikennöidä kahta linjaa kätevästi. En sinällään vastusta ideaa, mutta siinä tapauksessa olisi loogisempaa numeroida linja vaan seiskaksi.
VastaaPoistaVe1+2:n 13 on "tavallaan" seiska, joka on siirretty Mäkelänkadulta Kalasatamaan. "Tavallaan" siksi, että kuvissa esitetyt keskustan pään muutokset poikkeavat nyky-seiskasta olennaisesti. Linjaa ei siis tässä haluttu esittää tässä tunnuksella 7, sillä se olisi nostanut esiin kysymyksiä keskustapään muutosten suhteen - tärkeitä kysymyksiä, mutta joita ei tämän blogauksen puitteissa ole vielä tarkoitus ratkaista.
PoistaMeilahden sairaalan eli Rosina Heikelin puiston silmukkaa voi tosiaan käyttää vain yksi linja kerrallaan.
Miten vaihtoehdossa ve1+2 täsmää kapasiteettitarpeet? Siis meneekö luontevasti niin, että Kruunuvuoren linja 11 kattaa puolet Kalasataman tarpeesta ja toisen puolen sitten tuo 13?
VastaaPoistaLinjat 11 ja 13 muodostavat yhdessä riittävän tiheän vuorovälin Kalasataman alueella. Linjat tahdistettaisiin keskenään, jotta vuoroväli pysyy tasaisen tiheänä Kalasataman ja Pasilan välillä.
PoistaKannattaisiko vaihtoehdossa, jossa Kruunuvuorenrannan ratikka viedään Pasilaan, pohtia sitä että se jatkaa samalla Meilahteen ja linja 7 kääntyisi Länsi-Pasilassa? Vaikuttaisi siltä, että tällä saataisiin paremmin verkostoyhteyksiä ja myös saavutettavuutta kaupungin eri osien välillä. Jätkäsaaresta lähtevä linja lienee myös selvästi pidempi kierrosajaltaan kuin Kruunuvuorenrannan linja?
VastaaPoistaTämä on pohdinnan arvoinen ratkaisu.
PoistaToisaalta linjan 7 yhtenä Pasila-Meilahti-välin jatkeen perusteluna on tarjota vaihdottomat yhteydet Mäkelänkadun varresta Meilahden sairaalalle. Toisaalta liikennöintimielessä mainittu linjojen pituusero puoltaisi pätepysäkkien vaihtoa. Toisaalta taas Kalasataman keskus - Pasila - Meilahti -yhteisväliä liikennöi jo nyt tiheäliikenteinen runkobussilinjapari 500 ja 510. Toisaalta Tuusulanbulevardin pikaraitiotien tiheä liikenne painostaa kaupunkiraitiolinjastomuutoksiin Mäkelänkadulla, ja linjan 7 RAILI-suunnitelman mukainen yhteys Mäkelänkadun varrelta Pasilan aseman kautta Meilahden sairaalalle saattaa muuttua.
Ve1+2-linjastoratkaisussa linjojen 11 ja 13 päätepysäkkien vaihto keskenään vaikuttaa ainakin karttatasolta ja linjaviivoina tarkasteltuna perustellulta. Oma kysymyksensä on linjojen liikennöintiajat: Linjalla 13 on keskustan ratkaisusta riippuen mahdollisesti tarve myöhään jatkuvalle liikenteelle esim. Hernesaaren ainoana joukkoliikennepalveluna - samoin Pasilan ja Meilahden sairaalan välillä (joko ratikkana tai bussilla). Kruunuvuorenrannassa ei vastaavaa tarvetta yöliikenteelle ole tunnistettavissa, sillä Kruunusiltojen Yslikylän linja palvelee valtaosaa alueesta myös yöllä.
Miksei ole ollenkaan mietitty, että joku raitiolinja voisi kulkea myös Kalasatamasta Hakaniemensiltaa ja Pohjoisrantaa Aleksille sekä toisinpäin?
VastaaPoistaVähentäisi ruuhkaa Pitkälläsillalla ja monipuolistaisi myös keskustan linjoja!
Pohjoisranta on leveä, siihen mahtuisi hyvin kiskotkin! Hakaniemensilta uusitaan juuri, vielä ehtisi tehdä tilaa siihen kiskoillekin!
PoistaRaitioliikenteen rataverkoston yksi heikkous on juuri kattavan ja rinnakkaisia ratayhteyksiä omaavan itäisen kantakaupungin rataverkoston ainoan keskustayhteyden kulkeminen Pitkänsillan pullonkaulan läpi. Rinnakkainen ratavaihtoehto laajentaisi sekä raitioliikenteen kattavuutta että toisi vaihtoehtoja häiriönhallintaan.
PoistaRadan toteutus Pohjoisrantaan ei ole kuitenkaan yksinkertainen kysymys, sillä katu on esimerkiksi raskaan liikenteen yhteys länsipuolen satamiin. Kruunusillat-hankkeen yleissuunnitelmassa tutkittiin Pohjoisrantaa yhtenä toteutusvaihtoehtona, ja siinä arvioitiin kiskojen edellyttävän 10,5 metrin levennystä katuun.
Silta pitäisi rakentaa sähkönivelbusseille, takseille, polkupyörille ja sähköhenkilöautoille, joissa on vähintään kolme henkilöä. Ratakustannukset jäisivät pois ja hyötykustannussuhde paranisi merkittävästi.
VastaaPoistaJuha Ahonen