Vihdintien pikaraitiotie – uusi nopea ratikkayhteys keskustaan
Jatkamme esittelykierrostamme ratikkahankkeista Länsi-Helsingin raitiotiet -kokonaisuudella. Hanke koostuu kahdesta osasta: Vihdintien pikaraitioteistä ja läntisen kantakaupungin raitiotiestä, jota käsittelemme täällä. Radat valmistuvat arviolta vuonna 2028. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman 20. tammikuuta 2021. Samalla valtuusto päätti, että hanke toteutetaan.
|
Vihdintien pikaraitiotie
Vihdintien pikaraitiotie on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen pikaraitiotie, joka rakennetaan Vihdintien ja Huopalahdentien varsille rakentuvaan bulevardikaupunkiin. Raitiotiellä kulkeva pikaratikka kulkee koko matkan pääkatuja, joilla ratikoille on autoliikenteestä erotetut kaistansa. Uutta rataa pikaraitiotielle on suunniteltu Munkkiniemenaukiolta Haagan ympyrän kautta Pohjois-Haagaan ja Kannelmäkeen. Nykyisellä raitioverkolla pikaraitiolinja kulkee pääkatuja pitkin suoraan ydinkeskustaan - alustavasti Kolmikulmaan - myöhemmässä vaiheessa mahdollisesti Länsisataman suuntaan.
 |
| Vihdintien pikaraitiolinja, sitä risteävät joukkoliikenteen runkoyhteydet ja neliöin merkityt solmukohdat. Lisäksi mahdolliset jatkosuunnat eteläpäässä (Ve:t Jätkäsaari ja Hernesaari). Pikaraitioliikenteen ulottaminen Länsisatamaan edellyttäisi merkittäviä parannustoimia erityisesti Bulevardin joukkoliikenteen |
Pikaraitiolinja on osa raideliikenteen verkostokaupunkia: se kytkeytyy kehärataan (Pohjois-Haagan asema), rantarataan (Valimon asema), pikaratikkaan 550 (Haagan ympyrä) sekä kaupunkiraitioverkostoon kantakaupungin eri solmukohdissa. Nykyisiä kaupunkiratikkoja suuremmat pikaratikat tuovat lisää tilaa matkustajille Mannerheimintielle, jossa se tarjoaa yhdessä Pikku Huopalahden -linjan 10 kanssa tiheän vuorovälin. Linjoilla on keskenään tahdistetut aikataulut.
Kun linja 10 siirtyy kulkemaan Aleksanterinkatua pitkin Katajanokalle nykyisen Kirurgin sijaan, Katajanokalla säilyy linjan 4 tasoinen palvelu osuudella Katajanokka-Töölöntulli. Samalla varmistamme, että Katajanokan joukkoliikenteen palvelutaso säilyy. Muutoksessa linjan 10 liikennöintiajat pitenisivät nykyisestä yöhön asti.
Kun linja 10
poistuu Kirurgilta, se jää ilman liikennettä. Kirurgin joukkoliikenneratkaisu tulevaisuudessa
riippuu vahvasti siitä, millainen on läntisen kantakaupungin linjaston lopullinen
muoto – erityisesti siitä, miten Vanhan Munkkiniemen linjan 4 käy (LINKKI).
Pikaraitioliikennettä Jätkäsaareen ja Hernesaareen?
Pikaratikka siis kulkee Vihdintietä, Huopalahdentietä, Paciuksenkatua, Tukholmankatua ja Mannerheimintietä keskustaan, mutta missä on linjan päätepysäkki? Tutkimme suunnitelmassa myös pikaraitiolinjojen mahdollisia jatkosuuntia ydinkeskustasta eteenpäin. Koska Vihdintien pikaratikan reitillä on tasaisesti maankäyttöä (asutusta, työpaikkoja, palveluita), eikä se ole pikaratikkalinjoista pisin, se voisi hyvin tarjota yhteyksiä myös kantakaupungin toisella reunalla. Eteläisessä Helsingissä ongelmana on, että nykyisten rataosuuksien taso ei aina täytä pikaraitiotien vaatimuksia.
Olemme tunnistaneet Länsisataman kasvavat urbaanit kaupunginosat matkustajasatamineen luontevina määränpäinä suuremmille pikaratikoille. Jätkäsaaressa ja Hernesaaressa on runsaasti kysyntää hyvin toimivalle ja kapasiteetiltaan suurelle joukkoliikenteelle. Liikennöinti keskustasta, eli tässä tapauksessa Kolmikulmasta, Jätkä- tai Hernesaareen edellyttäisi Bulevardin rataosuuden muuttamista pikaratikkaliikenteeseen soveltuvaksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi todennäköisesti Bulevardin muuttamista joukkoliikennekaduksi ja kadun pysäkkien uusimista.
Eihän tuota Vihdintien raitiotietä voi ainakaan pikaratikaksi nimittää, kun se jakaa Mannerheimintien kympin kanssa ja pysähtyy edelleen kaikilla pysäkeillä. Tätä ei nyt taidettu ihan miettiä loppuun asti?
VastaaPoistaMannerheimintien ratainfraa parannetaan hankkeen toteutuksen yhteydessä sekä jo vuosien 2023 ja 2024 kadun perusparannuksessa - ratageometriaa suoristetaan ja esim. osasta Töölön hallin vaihteista luovutaan. Samalla panostetaan muihin liikennöintiä parantaviin seikkoihin, kuten liikennevaloetuuksiin.
PoistaPysäkkejä Manskulta ei haluta lähteä poistamaan, sillä niillä on paljon käyttäjiä ja jokainen perustelee paikkaansa.
Mikähän ideologia tässä jatkuvassa rataverkon toiminnallisuuden karsimisessa on? Käyttämällä syväuraisia vaihteita ei vaiheissa oikeasti ole mitään syytä nopeusrajoituksille, eli siirtymällä 1800-luvun touhusta tälle vuosituhannelle, voidaan välttää turha vaihteiden purkaminen. Ja sinällään vaihdenopeuksilla ei ole käytännössä mitään merkitystä niin kauan, kun raitioliikenteen linjasiivuista pääosa kuluu liikennevaloissa seisomiseen. Eli niihin valoetuuksiin pitäisi nyt ihan tosissaan keskittyä, sillä se on ylivoimaisesti suurin ongelma joka ei korjaannu muilla vähäpätöisillä toimilla.
PoistaJätkäsaarelle olisi kieltämättä hyötyä pikaraitiolinjasta, varsinkin kun satamien liikennemäärät siellä tulevat nykyisestä entisestään kasvamaan.
VastaaPoistaTämä oli tosiaan kantavana ajatuksena tässä. Toistaiseksi satamat ovat vain liikennöintiolosuhteiltaan kehnohkon (mutta viihtyisän) Bulevardin takana. Edellytyksiä satamien ja niitä ympäröivien kaupunginosien pikaratikkaliikenteeseen ei ennen Bulevardin olosuhteiden parannusta ole.
PoistaTästä ei todellakaan tule mitenkään nopeaa yhteyttä. Ratikat eivät ole nykyaikaa sellaisille aluelle joka jo olemassa, rakennettu valmiiksi.
VastaaPoistaMyös onko kukaan laskenut mikä on näiden uusien vauhdilla rakennettavien linjojen kuoletusaika kun ottaa huomioon myös rakennuskustannukset. Uskaltaisin väittää että erittäin monia kymmeniä vuosia, ellei jopa satakin. Samalla rahalla olisi saanut sähkbusseja, kaasubusseja jotka sopii paljon paremmin olemassa oleviin liikenne ratkaisuhuin
Nämä tuntuvat todella poukkoilevilta ja lyhytnäköisiltä suunnitelmilta. Kalliilla rakennetaan uusia kiskotuksia ja pysäkkejä, jopa hienoja design pysäkkejä). Muutaman vuoden kuluttua sitten huomataan, tai ollaan sitä mieltä, ettei tämä nyt oikein palvele käyttäjiä. Kiskot ja pysäkit jäävät käyttämättömiksi.
PoistaBulevardin muuttaminen joukkoliikennekaduksi olisi hyvä juttu riippumatta siitä kulkeeko pikaratikka sitä pitkin vai ei. Saisi samalla kunnon pyöräyhteyden etelä-keskustasta länteen. Ja jos pikaratikat on pidempiä kuin tavalliset sporat olisi ihan hyvä, että ne menisi Jätkäsaareen (ennemmin kuin Hernesaareen, jonne on kai tulossa vähemmän uusia asukkaita kuin Jätkäsaareen).
VastaaPoistaMiten tuo päättäri Kannelmäen Kaaren edustalle, sekä Kehä1:n ylitys aiotaan sovittaa jo nyt armottoman ruuhkaiseksi aikaansaatuun liikenneympäristöön?
VastaaPoistaMitä, eikö ratikka kulje enää Munkkiniemen puistotie? Miksi ei enää 4 n kulje lopouun asti..?
VastaaPoistaRatikkaliikennettä ei olla poistamassa Puistotieltä!
PoistaLisää voi lukea tästä: https://ratikat2030.blogspot.com/2021/03/lantisen-kantakaupungin-raitiotie.html
Munkkivuorelainen
VastaaPoistaMiten on ajateltu järjestää kulku (muu kuin jalankulku) Talinrannasta ja Munkkivuoren länsiosista ratikkapysäkeille? Riippumatta siitä, mihin niillä ratikoilla sitten pääsee. Myös iltaisin ja viikonloppuisin.
Munkkivuoren ostoskekuksen edustalla oleva pikaraitiovaunupysäkki yksinään ei riitä palvelemaan koko Munkkivuoren-Talinrannan aluetta - tämä on selvä! Pikaraitiotietilanteen bussilinjaston suunnittelua ei ole vielä aloitettu, joten siitä en valitettavasti voi vielä tässä vaiheessa sano mitään tarkempaa - HSL suunnittelee linjaston lähempänä pikaratikan toteutusta.
PoistaMinusta tuntuu, että tässä koko linjastosuunnitelmasta jätetään Talinrannassa ja Munkkivuoren länsiosissa asuvat asukkaat oman onnensa nojaan. Siksi haluaisin kysyä seuraavan kysymyksen: "Miksi haluatte huonontaa tai jopa lakkauttaa ainoaa Munkkivuoren länsiosiin menevää bussiyhteyttä uuden ratikkaalinjan myötä? Miten aiotte taata samantasoisen tarjonnan jatkossa, ettemme jää ns. pikkubussien varaan, jotka kulkee kerran tunnissa läheiseen ostoskeskukseen?
VastaaPoistaLisään vielä, että Munkkivuoren länsiosassa mukaanlukien Talinrannassa asuu paljon iäkkäitä ja liikuntarajoitteisia ihmisiä. Toivon koko sydämestäni, että kerrankin tekisitte iäkkäille ja liikuntarajoitteisille hyvän palveluksen linjastosuunnitelmaa tehtäessänne.
Meilahdentie poistuva pysäkki? Siinähän on Allergia sairaala, Allergiatalo, Urheilupuisto, Englantilainen koulu, Meilahden Ylä-asteen koulu, tie Seurasaareen ja ASUINTALOJA.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä, että Meilahdentie-pysäkillä on paljon enemmän matkustajia nousemassa ratikkaan ja astumassa pois ratikasta. Aika järjetöntä edes pohtia poistaa jompaa kumpaa pysäkkiä, koska molemmilla pysäkeillä on omat asiakaskuntansa eikä kukaan vakituisesti näitä pysäkkejä käyttävät suostu kävelemään jompaan kumpaan pysäkkiin vaan suosiolla kävelevät siihen lähimpään.
PoistaMuutenkin Paciuskaari- ja Meilahdentie-pysäkin etäisyys kertoo jo, että pysäkeillä on omat matkustajansa esimerkkejä ovat allergiatalo, urheilupuisto ja myös ne kohteet jotka Nimetön jo kertoikin.
Unohtamatta myöskään, että alueella on myös kaksi kirkkoa, josta toisesta otettiin reilut 5-10 vuotta sitten mäntytie-pysäkki vetoamalla juuri siihen, että kukaan ei käytä sitä ja siihen, että runkolinjojen aikataulut menevät sekaisin kun "normi"bussit pysähtyy siihen. JA sama tulee koskemaan ihan raitiovaunuliikennettä. Ei ole kenenkään etu, että uutta ratikkalinjaa rakennetaan ja vanhaa ratikkalinjaa romutetaan.
Voitteko ystävällisesti vastata ja ottaa kantaa tähän asiaan? Kiitos.
Munkkiniemeläisille 4-ratikan uusi linjaus on ymmärrettävästi harmillinen varsinkin keskustassa, jossa uusi linjaus vie matkustajat Eiraan. Topeliuksenkadun kiskotus on reittien sijaan asumismukavuuskysymys.
VastaaPoistaTopeliuksenkatu on aivan liian kapea tuplakiskoille ja tulee aiheuttamaan monenlaista häiriötä kadun asukkaille, liikenteelle ja sairaala-alueille kulkeville ihmisille ja hälytysajoneuvoille. Tämän voi nähdä yleissuunnitelman laatineiden liikenneasiantuntijoiden itse kirjaamista riskikommenteista. Näitä kommentteja on käsitelty myös "Pelastetaan Topeliuksenkatu ratikoilta" FB-ryhmässä. Hankesuunnitelman laadinnan yhteydessä kaupungin tulisi ehdottomasti harkita kiskojen rakentamista Topeliuksenkadun sijaan ratikkaliikenteelle merkittävästi paremmin sopivalle Mechelininkadulle ja sen kautta reittiä Linnankoskenkatu - Paciuksenkatu Munkkiniemeen. Mechelininkatu on ennen kaikkea leveämpi, sen varrella on vain muutamia katuun välittömästi rajoittuva asuintaloja, kadun eteläosassa on jo ratikkakiskot jne.
Ratikkakiskolinjauksia suunniteltaessa luulisi yhtenä tärkeimmistä kriteereistä olevan kaupungin eri asuinalueiden hyvä "kiskokattavuus". Kantakaupungin karttaa katsoessaan jokainen huomaa, että Mechelininkadun kiskotuksella saavutetaan Topeliuksenkatua parempi kattavuus, mikä taas mahdollistaa erilaisia variaatioita linjaratkaisuissa. Kaupungin oman liikenneinsinöörin lausunnon perusteella Mechelininkadun kiskoilla tavoitetaan 400 asukasta enemmän kuin Topeliuksenkadun kiskotuksella! Aluetta tuntevalle arvio vaikuttaa hyvin varovaiselta, mutta varmasti oikeasuuntaiselta.
Väistämättä syntyy ajatus, ettei kaupunki ole huomannut tutkia Mechelininkadun kiskotusta vaihtoehtona Topeliuksenkadulle. Ei yleissuunnitelma eikä kaupungin muukaan julkinen aineisto perustele kiskojen ja ratikkalinjojen Mechelininkatua parempaa sopimista Topeliuksenkadulle?!
Voisiko pikaratikka mitenkään joko kulkea pidemmälle Vihdintietä tai jatkaa lähemmäs Konalaa/Lintuvaaraa? Alueelta lakkautettiin juuri linja 38, joka palveli suorana yhteytenä keskustaan.
VastaaPoistaSamaa mieltä, raideyhteys tulisi saada Konalaan Vihdintietä.
PoistaKyllä Raitioyhteys myös Konalaan!!!
PoistaRaitioliikennettä tungetaan joka paikkaan. Metroa pitäisi kehittää lisää sekä sähköbussiliikennettä. Raitiovaunuliikenne saattaa olla ahtailla kaduilla muun liikenteen tiellä. Raideväli kuuluisi olla pikaraitioteillä ja raitioteillä yhteensopiva rautatieliikenteen kanssa. Ahtaisiin paikkoihin ei kiskoja pidä rakentaa. Raitiovaunut pitäisi kehittää hybridiperiaatteelle ja luopua ilmajohtimista kokonaan ja siirtyä päätepysäkeillä ja varikoilla latauspisteisiin, sillä ilmajohdot ovat usein muun liikenteen tiellä. Lisäksi raitiokiskoja saa olla melkein joka vuosi korjaamassa. VR Kaupunkiliikenne Oy.n toiseksi osakkaaksi.
VastaaPoistaMetrin raideväli raitiokiskoissa on vanhanaikainen. Siitä pitäisi luopua.
VastaaPoistaMiten luulette että rahat riittää?
VastaaPoistaOtetaan Turun tunnin radan rahoituksesta. Tuo turha hanke ei onnistu. Rahaa jää.
PoistaKiitos! Asuntojen hinnat Lassilassa lähtivät juuri nousuun, kun päätös hankkeen etenemisestä tehtiin.
VastaaPoistaRakastan ratikoita, joten tuskin maltan odottaa, että kotikadulta pääsen nousemaan ratikkaan.