Uudet kartat linjastoluonnoksista julkaistu!

Linjastoluonnoksista on julkaistu uudet kartat. Niiden avulla raitiolinjojen reittikokonaisuus on helpommin hahmotettavissa. 

Linjakartat on löydettävissä alta linkkien takaa (Google Drive).

Linjastoluonnos A  (11,5 Mt)

Linjastoluonnos B (11,8 Mt)

Palautetta linjastoista voi antaa sunnuntaihin 5.9. asti.






Kommentit

  1. Minkähän takia Eira olisi niin suosittu päätekohde Munkkiniemeläisille , sillä nyt jo busseilla 20 ja 30 pääsee Eiraan ! Olisi aika tyhmää linjata ratikka nro 4 myös Eiraan. Mielestäni nykyinen Katajanokka on erinomainen ja Kirurgi (joka on "melkein Eira") on myös huono vaihtoehto, mutta parempi kuin Eira.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bussit jäänee tuossa kohtaa historiaan

      Poista
    2. eirassa kuuntelen ratikoiden meteliä. vanhat ratikat eivät kuuluneet . miksi nämä uudet ratikat pitää kauheaa meteliä asukkaiden kannalta, taloissa kuuluu valtava humina. onk tällaisia mitattu?

      Poista
    3. asunnoltani on raitiotielle ainakin 150m matkaa ja humina on hirveä.

      Poista
  2. Ehdottomasti versio A, jos ajatellaan Länsi-Pasilaa. MUTTA sellaisella muutoksella, että edelleen tässä tapauksessa ratikka nro. 1 tekee Länsi-Pasilan lenkin. Se on ainoa Töölön päin ja sitä kautta Kamppiin palveleva linja ja on silkkaa hulluutta jättää suuri määrä Länsi-Pasilan asukkaita palvelematta. Ratikan tehtävä ei ole olla nopea, vaan ennen kaikkea helppo matkustusmuoto. Nykyisellään jää palvelematta todella paljon jollain tavalla liikuntarajoitteisia asukkaita, kuten vanhuksia ja esim. lasten rattaiden kanssa liikkuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan samaa mieltä että A, mutta tekee Länsi-Pasilan lenkin!!!!!! Kiskothan on valmiina,

      Poista
    2. Ehdottomasti Länsi-Pasilasta Maistraatintorilta pitää päästä edelleen Töölöön ja keskustaan yhdellä kulkupelillä!
      Älkää enää huonontako yhteyksiä!

      Poista
    3. Täysin samaa mielta!

      Poista
  3. Länsi-Pasilasta ei sitten enää pääse Manskua keskustaan. Harmi! Vanha 7-linja oli täällä paras. Manskulle jäävät 4 ja 10 ovat jo nykyisin aivan täynnä Nordenskjöldin risteykseen tullessaan pohjoisesta. Poikittaisyhteyksiä en ole tarvinnut 40 vuoteen stadissa asuessani. Metro on nopea länteen itään ja juna pohjoiseen (Malmi, lentokenttä).

    VastaaPoista
  4. HSL:n sivujen kautta ei pääse jättämään kommentteja, joten postaan vielä uudestaan tänne tämän, jonka olisin halunnut sinnekin lähettää (olkoonkin sama, kuin aiempi kommenttini). Tämä on myös yleinen näkemys Länsi-Pasilalaisten keskuudessa, mutta myös useat muut ovat ilmaiseet etteivät pysty jättämään palautetta.

    Länsi-Pasilan osalta EHDOTTOMASTI vaihtoehto A, mutta sillä poikkeuksella, että linja 1 (yksi) ajaa nykyisen Länsi-Pasilan lenkin eikä suunnitelman mukaisesti käänny suoraan sillalta keskustaa kohti. On täysin kohtuutonta heikentää nykyisten asukkaiden kulkumahdollisuuksia Töölö-Kamppi suuntaan. Alueella asuu paljon tavalla tai toisella liikuntarajoitteisia (vanhuksia, lapsiperheitä jne) joille pidempi kävely tai vaihdot ovat hankalia. Ratikan tehtävä ei ole olla nopein kulkuväline, vaan kätevä ja saavutettava. Kiskot ovat myös jo olemassa, eikä niitä tarvitse rakentaa uudestaan.

    VastaaPoista
  5. Ehdottomasti versio A. Töölöön/keskustaan olisi hyvä päästä myös jatkossakin Länsi-Pasilasta. Ilman että tarvitsee mennä idän kautta. Monien lasten harrastukset ja jopa koulut ovat Töölö/keskusta akselilla, olisi kohtuutonta jos kulkeminen niihin vaikeutuisi. Toiveena sama kuin monilla muilla Länsi-Pasilalaisilla, että linja 1. tekisi sen länsi-Pasila lenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin! Nyt ei kummassakaan vaihtoehdossa pääsisi suoraan ja miksi pitää poistaa toimiva linja???

      Poista
    2. Länsi-Pasilasta ratikan pitäisi kulkea suoraan Mannerheimintietä keskustaan. Miten on mahdollista että näin keskeiseltä alueelta ollaan viemässä suora yhteys keskustaan kokonaan?

      Poista
  6. Samaa mieltä edellisten kanssa, että Länsi-Pasilan "kierrosta" EI SAA unohtaa! Asukkaita tulee koko ajan lisää tälle alueelle (Keski-Pasila leviää pohjoiseen päin) ja nyt jo Länsi-Pasilassa on paljon ratikan käyttäjiä.

    VastaaPoista
  7. Kalasatamasta Pasilaan hankkeeseen kannattaisi tehdä ehdottomasti seuraava muutos: a) Limingantie muutetaan siten, että sen varteen ei saa parkkeerata, eikä läpiajoa. Tonteilla on tilaa hoitaa parkkeeraaminen tonteilla. Perustelu tälle on, että Limingantie on älyttömän ahdas nykyisellään, ja tämän johdosta mielettömän vaarallinen koska poikkikujilla ja teillä kulkee mm. pyöriä. Kyseinen muutos lisäisi huomattavasti turvaa Limingantiellä. b) Autojen poisto tekisi tilaa raitiovaunulle. Raitiovaunulinja kulkisi Limingantietä putkin, jonne voisi laittaa pysäkin tai jopa kaksi. Tämä myös toisi raitiolinjaa lähemmäs asukkaita. Puistossa kulkeva raitiovaunu ei ole mielekäs koska siellä ei ole edes pysäkkejä.

    VastaaPoista
  8. Länsi-Pasilasta ratikan pitäisi kulkea suoraan Mannerheimintietä keskustaan, eikä tehdä kierrosta Töölöntorin kautta. Siellähän jo kulkee monia ratikoita. Lisäksi Mannerheimintietä kulkevien ratikoiden ruuhkaa voitaisiin vähentää tämän ratkaisun avulla. Länsi-Pasilasta tarvitaan siis SUORA yhteys keskustaan, siellä ovat monet palvelut ja myös linja-auto-asema.

    VastaaPoista
  9. Länsi-pasilan lenkki tulisi säilyttää.

    VastaaPoista
  10. Yliskylän koiliskulmassa asuvana lenkin puuttuminen on iso suru. Käytännössä vanha bussi+metro-yhteys saattaa palvella paremmin kuin kilometrin päässä oleva ratikka, etenkin kun siinä vaiheessa alkaa jo olla ikääkin.
    Haluaisin myös jonkin yhteyden Yliskylästä 550:lle. Jos yhteys on huono, niin vanhat reitit palvelevat paremmin (asiaa on usein mm. Otaniemeen, Pitäjänmäkeen ja Malminkartanoon).
    Ratikka ilman vaihtoja tai useita vaihtoja liukuportaineen yms. olisi huomattavasti miellyttävämpi tapa liikkua (kuin bussi-metro-juna tms.).

    VastaaPoista
  11. Yliskylän kaari tulisi rakentaa kokonaan, eikä jättää linjaa tyngäksi tässä suunnitelman vaiheessa.

    VastaaPoista
  12. Kalasataman kannalta versio B olisi parempi, kolmikulma on keskeinen päätepiste josta pääsee hyvin eri suuntiin.

    VastaaPoista
  13. Pääosin nuo A-vaihtoehdot näyttävät B:tä hieman mielenkiintoisimmilta. Joitakin kohtia voi kuitenkin nostaa esiin lähinnä itse rataverkkoon ja sen mahdollisuuksiin liittyen.

    Risteilyliikenteen palatessa jossain vaiheessa normaaleimmissa olosuhteissa Hernesaareen tulevat suurten matkustajamäärien kuljettamiset Kauppa- ja Senaatintorin seuduille nousemaan ajankohtaisiksi. Todennäköisesti turistibussien liikkeitä tullaan jatkossa rajoittamaan enemmän kyseisellä alueella. Raitioliikenteellä, erityisesti risteilyvieraille tarkoitetuilla shuttle-yhteyksillä Kauppatorille Eiran kautta voitaisiin tuo matkustajamäärä kuljettaa kivuttomammin.

    Järjestely vaatisi kääntymismahdollisuuden Hernesaaresta Tehtaankadulle ja vastaavasti takaisin. Niin ikään pitäisi kääntyminen onnistua Tehtaankadulta Telakkadulle. Jälkimmäinen mahdollistaisi osana ratikkayhteyden Mechelininkadulta Telakka- ja Tehtaankadulta Kauppatorin suuntaan. Sen lisäksi tarvitaan vaihteet Bulevardille Kalevankadun sekä Hietalahdenrannan suuntaan. Suunniteltu Hietalahden torin alueen kaava näyttää etenevän ja ohjaavan liikenteen pääosin meren puolelle. Kiskoyhteys jää kuitenkin entiselle paikalleen. Mechelininkadun suuntaan olisi saatava yhteys entisen 6:n reitille geometrian vaikeudesta huolimatta. Toki yhteys on nykyisin jo olemassa Saukonpaaden kauttakin mutta kierto on turhaa.

    Sekä Mannerheimintien että Runeberginkadun rv-liikenne on tulevaisuudessa vilkasta. Varayhteys Mechelininkadun kautta loisi varayhteyden niin Bulevardin kuin Tehtaankadun suuntiin.

    7:n eteläinen päätepysäkki voisi siten sijaita Hernesaaressa, kun yhteys olisi käytettävissä.

    Kruunuvuorenrantaan ensi vuonna palaavana entisenä laajasalolaisena vaikuttaa tuo 12:n vieminen Länsiterminaaliin hyvältä idealta.

    Eräs mahdollisuus on jatkaa Rautatientorille päättyväksi kaavailtuja linjoja Kamppiin Simonkatua Fredrikinkadulle, johon päätepysäkin voisi sijoittaa Tennispalatsin tienoville poistuvien bussipysäkeiden paikalle Pasialan aseman tapaan. Fredalta tarvitaan yksipuolinen kääntöyhteys Arkadiankadulle entisen pankin kohdalta ja paluu Sokoksen edestä vasemmalle alas Kaivokadulle.

    Huolimatta siitä, mihin suuntaan Yliskylän ratikkaa varikkoineen jatketaan, olisi tärkeää luoda yhteys Herttoniemen metroasemalle. Tästäkin aukeisi mielenkiintoisia mahdollisuuksi 0-Jokerin toimiessa Laajasalosta Itäväylälle.

    Tuota siltojen aikaista ja muuten osavuotista vesiyhteyttä Kruunuvuorenrannasta kannatan lämpimästi raitioliikennettä täydentävänä liikennemuotona.

    Herne- ja Jätkäsaaren liikenneongelmien ratkaisuksi kaavailtua maan alle menemistä pidän myös hyvänä ja ainoana ratkaisuna. Metron Kamppi-Töölö-Pasila-linjausta voisi hyödyntää tulevaisuudessa tässäkin. Kampista linjaus voitaisiin viedä etelään siten että pääteasema olisi meren alla alueiden välissä. Lippuhallit ja muut yhteydet johtaisivat Länsitermiaaliin sekä toisessa päässä Hernesaaren eteläkärkeen. Tämä olisi mahdollista myös Ruoholahden kääntöraiteiston kautta mutta vaikuittaisi länteen menevän liikenteen tasavuoroväleihin.

    VastaaPoista
  14. Ehdottomasti vanhan seiskan kaltainen reitti takaisin Länsi-Pasilasta suorinta reittiä keskustaan. Täältä jo heikennettiin yhteyksiä siten, että länteen päin mentäessä joutuu kiertämään Töölön kautta (linja 2) ja itään päin mentäessä vaihtamaan raitiovaunua (linjat 2 -> 7).

    VastaaPoista
  15. A ja B käyvät. Kruunuvuorenrannasta tulevan linjan 2 ohjausta Kalasataman kautta Pasilaan ihmettelen. Nihdistä ei pääse mihinkään muuhun suuntaan, vaan on vaihdettava 12:een päästäkseen keskustaan.

    Olisi parempi, että myös linja 2 kulkisi Hakaniemeen asti, jolloin useammat pääsevät luonnollisesti jatkamaan matkaansa eteenpäin eri suuntiin ilman ylimääräisiä vaihtoja.

    Hakaniemestä on suunniteltu toinen linja Kalasataman kautta Pasilaan. Tuolle S. Rantatien osuudelle riittää yksi linja, koska myös Hämeentien yhteydet ovat lähellä. Hämeentielle on ehdotuksessa useita linjoja, joista osa ymmärtääkseni kulkisi Pasilaan.

    VastaaPoista
  16. Haluaisin nähdä suunnitelmissa seuraavat lisäykset: Itiksestä esim Kauppakartanonkatua Marjaniemen ja Roihiksen ohi Tulisuontietä Hertsikkaan ja Laajasaloon kulkevat raiteet. Laru sai metron, Haaga saa ratikan, kyllä idässäkin halutaan hengittää puhtaampaa ilmaa ja kulkea sujuvasti raiteilla! Reitin varrella olisi useita kouluja, tärkeät palvelut, suosittuja puutarha- ja luontokohteita ja paljon asukkaita. Nykyisellään alueella kulkee naurettavan paljon eri bussilinjoja, jotkin hyvin lyhyitäkin reittejä. Itikseen suunniteltu modernimpi kaupunkikeskus sopisi hyvin uuden linjan päättäriksi.

    VastaaPoista
  17. Katajanokkaseuran ympäristötoimikunta esittää HSL:n kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelman alustavista linjastoluonnoksista seuraavaa:
    Katajanokka on Helsingin ainoita kaupunginosia, joiden joukkoliikenne on pelkästään raitiovaunujen varassa. Suhde ratikkaan on lähtökohtaisesti hyvin myönteinen, mutta ratikkarata on myös häiriöille altis. Yllättävien mutta varsin yleisten liikennehäiriöiden osalta monet tapahtumat esimerkiksi Senaatintorilla, Aleksilla tai Eduskuntatalon edessä viivästyttävät tai keskeyttävät liikennöinnin - ilman, että siitä voidaan tiedottaa pysäkeillä odottaville. Näin ollen on toivottavaa, että Katajanokalle liikennöisi jatkuvasti kaksi linjaa, eri reittejä pitkin. Nykyinen linja 5 ei käytännössä juuri pysty palvelemaan katajanokkalaisia. Katajanokanlaiturin varrelle suunnitellut toiminnot perustelevat liikennöinnin mittavaa lisäämistä.
    Esitetyistä linjastovaihtoehdoista vaihtoehto B linjat kulkevat pääosin eri reittejä ja peittävät yhdessä hyvin koko kantakaupungin sen pohjoisia osia myöten ja tarjoaa suoran yhteyden esimerkiksi Rautatieasemalle. Linja 10 on selkeä ja nopea kulkien nykyisen nelosen tapaan Aleksia ja Mannerheimintietä pitkin Töölön tullille (josta voi jatkaa joko Pikku-Huopalahteen tai Munkkiniemeen. Linja 5 kiemurtelee hitaammin, mutta uusia, tärkeitä kytkentöjä ovat Kruununhaka, Yliopiston metroasema, Rautatieasema ja Kamppi sekä Etu-Töölön, Kallion, Vallilan ja Käpylän alueet.
    Vaihtoehdossa A molemmat linjat kulkevat samaa reittiä Runeberginkadun kautta Töölön torille, josta linja jatkaa Käpylään ja linja 5 Pasilaan. Kantakaupungin pohjoisosiin ja Pasilaan saadaan suorat, mutta hyvin hitaat yhteydet, kun taas Mannerheimintien varsi ja Kruununhaka-Hakaniemen seutu jäävät lähes kokonaan ja ratikan palvelualueen ulkopuolelle. Yhteisellä runkolinjalla vuoroväli muodostuu hyvinkin lyhyeksi, mutta reitti on liikennehäiriöille hyvin altis.
    Yhteenvedonomaisesti seura katsoo, että vaihtoehto A on asukkaiden ja muiden toimijoiden kannalta nykyistä linjatarjontaa selvästi huonompi ja vaihtoehto B taas nykyistä selvästi parempi.

    VastaaPoista
  18. Erittäin hyvä että pohjoisesta Kalasatamaan kulkeva linja ei pysähdy Nihtiin, vaan jatkuu keskustaan! Kiitos!

    VastaaPoista
  19. Hieman yllättävää että Hakaniemestä ei edes pitkäntähtäimen suunnitelmissa ole suoraa yhteyttä Töölönlahden pohjoispuolitse Töölöön. Olisi mukava jos sitä kautta olisi nopea yhteys Hakaniemestä Mannerheimintielle. Nythän yksikään raitiovaunu ei Rautatieasemalta tullessa käänny oikealle Manneheimintielle vaan vaunua täytyy aina vaihtaa ja vaihto ei tapahdu edes samalla laiturilla. Eikö olisi mahdollista yhdistää nykyinen ratayhteys Kalliossa Toiseltalinjalta Helsinginkadulle ja mahdollistaa sujuva poikittaisliikenne Hakiksen ja Töölön välillä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Edelliseen vielä lisäyksenä, Pasilasta pitäisi olla nopea yhteys Itä-Helsinkiin Sörnäisten ja Kalasataman kautta. On outoa että tätäkään poikittaisliikennettä ei suunnitelmissa näy.

      Poista
  20. On käsittämätöntä, että kantakaupunkia erinomaisesti sekä reitillisesti että myöhään jatkuvan liikennöinnin kannalta palvellut linja 4 aiotaan tuhota. Johtuukohan se siitä, että se on ainoa säilynyt linja?!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vihdintien pikaraitiotie – uusi nopea ratikkayhteys keskustaan

Tutustu raitioliikenteen tulevaisuuteen uuden linjakartan avulla

Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelma 2025-2035

Kalasatama-Kruunusillat: Raitioverkoston merkittävä itälaajeneminen