Liikkumiskyselyn tuloksista paljastuu sekä tyytyväisyys raitioliikenteeseen että paikoin huoli palvelun tulevaisuudesta

Linjastosuunnitelman tueksi toteutettu liikkumiskysely sulkeutui tasan kuukausi sitten, ja nyt on tullut aika esitellä sen keskeisimpiä tuloksia. Ihmisten liikkumista koskevia paikkatietoja ei tässä kirjoituksessa vielä käsitellä, vaan niihin palataan myöhemmin ratikkahankkeiden sekä niihin liittyvien linjastovaihtoehtojen esittelyn yhteydessä. 

 

Raitioliikenteen liikkumiskysely oli avoinna kolmen viikon ajan 13.10.–3.11. ja tuona aikana vastauksensa antoi kaikkiaan 7581 vastaajaa - kiitos kaikille panoksestanne! Kyselyyn pystyi vastaamaan myös osittain, joten kysymyskohtaiset vastausten määrät vaihtelevat osittain. Kyselyllä kartoitettiin erityisesti nykyisten mutta myös tulevien raitioliikenteen käyttäjien näkemyksiä liikennemuodon nykyisestä palvelusta. Suurin osa vastaajista asui nykyisen ratikkakaupungin alueella tai sen välittömässä läheisyydessä – vastauksia saatiin kuitenkin jopa ympäri Suomea. Alla olevassa kuvassa vastaajien kotipaikkojen sijoittuminen ympäri pääkaupunkiseutua. 

Kyselyn ensimmäinen kysymys koski raitioliikenteen palvelualueella liikkumista. Vastaajista 5200 liikkui ratikkakaupungissa, 1300 ilmoitti pääasiallisen liikkumisensa tapahtuvan muualla. Tyytyväisyyttä raitioliikennepalveluun voidaan pitää korkeana. Niistä, jotka ilmoittivat liikkuvansa ratikoiden palvelualueella, valtaosa antoi palvelulle positiivisen arvosana (4-6). Ymmärrettävästi niillä, joiden liikkumista ei raitioliikenne nykymuodossaan palvele, oli tyytyväisyys vähäisempää. Vastaajien ikäjakauma paljastaa, että 30-44-vuotiaat ovat muita ikäryhmiä jonkin verran tyytymättömämpiä raitioliikenteen palveluun. Heistä noin 30 % kokee, ettei raitioliikenne palvele heitä lainkaan tai että se palvelee heikosti (arvosanat 1 ja 2). Tyytyväisimpiä olivat yli 65-vuotiaat raitioliikenteellä matkustavat. Heistä liki 50 % kokee, että raitioliikenne palvelee heitä erittäin hyvin tai erinomaisesti (arvosanat 5 ja 6).​     

 

 

Linjakohtaisissa arvostuksissa ei suuria eroja

Vastaajien joukossa oli eniten linjan 4 vakiokäyttäjiksi ilmoittautuneita vastaajia, mikä osuu yhteen sen kanssa, että linjalla 4 on raitiolinjoista eniten matkustajia. Linjan 4 vastausmääriin vaikuttaa myös se, että munkkiniemeläiset olivat alueellisesti poikkeuksellisen aktiivisia vastaajia. Myös linjan 1 vakiokäyttäjät kunnostautuivat vastaamaan, mikä selittynee linjan laajalla palvelualueella sekä Käpylässä asuvien aktivoitumisella. Suuri määrä vastaajista ei ilmoittanut käyttävänsä mitään raitiolinjaa säännöllisesti.

Vastaajat, jotka eivät käytä mitään raitiolinjaa säännöllisesti, ovat muita selvästi tyytymättömämpiä raitioliikenteen palveluun. Muuten eri linjoja käyttävien tyytyväisyydessä ei ilmennyt suuria eroja. Linjoja 3, 4, 9 ja 10 käyttävät ovat yleisesti hieman tyytyväisempiä kuin muita linjoja käyttävät.  Linjaa 5 käyttävät ovat muita raitioliikennettä käyttäviä hiukan tyytymättömämpiä, mutta linjan 5 säännöllisiksi käyttäjiksi ilmoittautuneiden määrällisen vähyyden vuoksi täysin varmoja yleistyksiä ei voi tehdä. Linjan 5 rooli raitiolinjastossa poikkeaa muista linjoista, sillä linjalla järjestetään Katajanokan matkustajaterminaaliin ja sen aikatauluihin sidottua kohdennettua palvelua. Tästä syystä päivittäin raitiolinjastolla liikkuvat todennäköisesti kokevat linjan käytön muuta, vakioaikatauluista linjastoa vieraammaksi.

 

Kiitokset ja kehitystoiveet 

Raitioliikenteen käyttäjät ovat erityisen kiitollisia raitioliikenteen tiheästä vuorovälitarjonnasta. Yhtenä liikennemuodon vahvuutena onkin sen mahdollistama "aikatauluttamaton" ja siten sujuva liikkuminen. "Seuraava ratikka on aina tulossa" - kuten sanonta kuuluu (ei välttämättä juuri näin ilmaistuna) - eivätkä odotusajat aivan myöhäisiltaa lukuun ottamatta ole koskaan pitkät. 

Liki yhtä paljon kiitosta keräsi raitiolinjan 4 nykypalvelu. Vastauksista on tulkittavissa nelosen nykyisen palvelun arvostus lisäksi huoli linjan tulevaisuudesta - erityisesti Länsi-Helsingin raitiotiet -kokonaisuuden toteutuksen myötä (käyttöönotto vuonna 2028) syntyy painetta linjastomuutoksille Munkkiniemen-Meilahden-Töölön alueella. Aihetta ja alueen mahdollisia linjastoratkaisuja tullaan käsittelemään syvemmin täällä blogissa suunnittelutyön jatkuessa ja vuodenkierron kääntyessä kohti sydäntalvea. Nykyisen reitistön ja raitioliikennekokonaisuuden arvostus synnyttää paineita uuden linjastosuunnitelman toteutukselle - mutta antaa toisaalta suunnittelulle vahvan pohjan, johon esitettäviä muutoksia voi peilata. Linjoista myös ykkönen ja kymppi nykymuodossaan herättivät vastaajilta kiitosta.

Kyselyn kautta selvitettiin myös matkustajien näkemyksiä tärkeimmistä raitioliikenteen kehityskohteista. Yli 50 mainintaa saaneet kehitysehdotukset sekä toiveet on koottu alla olevaan kaavioon. Kaiken kaikkiaan 2665 vastaajaa jätti yhden tai useamman kehitystoiveen. Ylivoimaisesti eniten mainintoja sai toive raitioliikenteen lipunhintojen alentamisesta (205 kpl) – vastauksissa kaivattiin takaisin joko muutaman vuoden takaista ratikkalippua tai vaihtoehtoisesti kaupunkiseudun ytimessä liikkumista varten räätälöityä yhden vyöhykkeen lipputuotetta. Vaikka ratkaisut lipputuotteista eivät sisälly tämän linjastosuunnitelman piiriin, on toive halvemmista matkoista jälleen tunnistettu ja viedään eteenpäin tiedoksi myös lippujärjestelmäsuunnittelusta vastaaville valmistelijoille.

Raitioliikennepalvelun laatuun parannusta toivottiin myös useassa eri vastauksessa: liikenteen nopeutus, liikennöintiaikojen laajentaminen (erityismainintana korostui linjan 1 iltaliikenteen myöhentäminen) sekä linjojen keskinäiset tahdistukset saivat runsaasti mainintoja. Nämä ovat kaikki keskeisiä raitioliikenteen ja yleisemminkin joukkoliikenteen houkuttelevuustekijöitä, joiden parantaminen on sekä tähtäimessä että lähtökohtana joukkoliikennejärjestelmän kehittämisessä. Raitioliikenne on nopeutunut sitten uuden raitiolinjaston käyttöönoton – vuonna 2017 linjaston aikataulunopeus oli 14,4 km/h – tulevana keväänä Länsisataman uusien rataosuuksien käyttöönoton myötä aikataulunopeus nousee lukemaan 14,9 km/h – vaikka ollaankin vielä kaukana tavoitteellisesta 17 km/h keskinopeudesta on suunta parempaan päin! Moni toivoi myös, etteivät linjat tulisi aivan peräkkäin pysäkille. Linjat on aikataulujen mukaisesti pyritty tahdistamaan keskinäisillä osuuksilla, joten syynä epäsäännölliseen palveluun lienee pääasiassa epätäsmällisyys. Raitioliikenteen täsmällisyyttä pyritään keskinopeuden ohella jatkuvasti parantamaan – työkaluina toimivat pääasiassa muusta liikenteestä riittävästi erotetut omat kaistat sekä liikennevaloetuuksien parantaminen.

Kehitystoiveista 40 % eli yli 1000 kappaletta koski reittiehdotuksia, joissa toivottiin parannusta tietyille yhteysväleille. Toivottuja ja hankkeiden myötä toteutuvia ratikkayhteyksiä olivat muun muassa kiskot Kalasatamaan (toteutuu rakennusaikataulun mukaan vuonna 2024) sekä Munkkivuoreen (toteutuu osaltaan Länsi-Helsingin raitiotiet -kokonaisuuden Vihdintien pikaraitiotiellä Munkkivuoren ostoskeskuksen tuntumaan tulevalla pysäkillä vuonna 2028). Linjastosuunnitteluun ajatusaihioiksi otettavia toiveita on lisäksi mainittava toivomus yhteydestä Jätkäsaaresta ja Ruoholahdesta Etelä-Helsinkiin (Bulevardin suunta, joka vallalla olevan raitiolinjastosuunnitelman RAILIn mukaisesti poistuu ensi vuoden keväänä linjan 6 reittimuutoksen myötä) sekä suora yhteys Töölön ja Hakaniemen välille (erityisesti yhteys päärautatieasemalta suoraan Mannerheimintietä pohjoiseen – vaihtomatka päärautatieaseman ja Lasipalatsin pysäkkien välillä sai kritiikkiä pitkän etäisyytensä takia). Reittien parannusehdotusten lisäksi reittien pysyvyys nousi esiin useammassa vastauksessa – yleisellä tasolla toivottiin linjaston pysyvyyttä. Toive osuu hankalaan paikkaan, sillä 2020- ja 2030-lukujen "raitiotiehankearmada" on sysännyt käyntiin uuden linjastosuunnitelman, jota tämäkin blogi edustaa.

Linjaston selkeyden perään oli myös kaipuuta: yli 50 vastaajaa nosti toiveen, ettei linjastoa muodostettaisi "kesken matkan numeroa vaihtavien linjojen varaan". Toive samaan on myös linjaston suunnittelupuolella - ratkaisu onkin tähän mennessä toiminut pääasiassa väliaikaisena askeleena lopullisen linjaston muodostavien ratayhteyksien puuttumisen takia. Ainoa nykyiseen linjastosuunnitelman tavoitemuotoon sisällytetty linjanumeron muutos on linjojen 2 ja 3 eteläisen päätepysäkin, Olympiaterminaalin, yhteydessä tapahtuva linjan ja siten linjanumeron vaihtuminen.

*     *     *

Seuraavaksi blogissa alkaa tulevien ratikkahankkeiden esittely. Kirjoitusten yhteydessä toivotaan lukijoilta palautetta ja näkemyksiä raitiolinjaston muodostamisen tueksi.